14.12.2017

Leipäjonon häpeä ja joulumielen toivotus

Joulua kohti  kiiruhdetaan lahjaostosten ja jouluruokien merkeissä. Ihan kohta on joulu. Viime vuosina perheeni joulun vietto on muuttunut ja odotan joulua seesteisempänä kuin aiemmin, periaatteella: tehdään se mikä ehditään. Tavaralahjat ovat muuttuneet aineettomiksi ja läheisille ostan pieniä lahjoja ajatuksella: pidemmäksi ajaksi hyvää mieltä. Yhteinen aika ja välittäminen on tärkeämpää, kuin iso lahjakasa kuusen alla.

Viime viikkoina olen pysähtynyt useita kertoja katsomaan Tv-mainosta, jossa lapset luettelevat lahjatoiveitaan ja viimeisenä pieni surusilmäinen tyttö esittää lahjatoiveensa: "että joku pitäisi sylissä". Lapset, joilla ei ole lämmintä syliä jouluna eikä ehkä koskaan muulloinkaan, saavat sydämeni särkymään. Miten heitä voisi auttaa turvallisen elämän alkuun?



Kävelen työmatkani. Kävelytie johtaa pihan poikki, jossa asetellaan aamuisin eurolavoille ruokaa: maitoa, jogurttia, leipää, juureksia ja hedelmiä, milloin mitäkin. Jos satun kävelemään samaa reittiä päivällä, niin pihalla on pitkä jono ruuan jonottajia isoine kasseineen. Ihmisiä joilla ei ole tuloja, ei riittävää sosiaaliturvaa, eikä ruokaa. He jonottavat ulkona tuntikausia, pakkasessa tai sateessa. 

Jonot herättävät minussa monenlaisia ajatuksia pujotellessani tungoksessa ihmisten ohi. Joka kerta tulee paha olo, koska näillä ihmisillä on hätä. Tunnelma on piinaavan hiljainen, huoli ja suru näkyy jonottajien kasvoilta. Välillä tekisi mieli kysyä jonossa seisovalta lapsiperheeltä tai vanhukselta, mitä sinulta puuttuu ja voinko mitenkään auttaa? Joskus taas vesi herahtaa kielelle aamulla, kun katson lavoilla olevia jogurttipurkkeja tai omenoita, etenkin silloin kun omat välipalat unohtuivat kotiin. Jakelupäivän jälkeen, näen joskus ojanpientareelle heitettyjä täysinäisiä pakkauksia ruokaa ja vihanneksia, jotka eivät ole noutajille kelvanneet, se ihmetyttää ja harmittaa.

Tiedän, että monelle ihmiselle ruokajonossa jonottaminen on välttämätöntä, jotta selviää päivästä toiseen. On hienoa, että kauppojen hävikit voidaan tänä päivänä jakaa apua tarvitseville. Käsittääkseni aikaisemmin kauppojen hävikki piti kärrätä kaatopaikalle, eikä niitä saanut toimittaa eteenpäin. 


Kirjoitin ruokahävikistä joku aika sitten ja totesin, että aihe on hyvin ajankohtainen monelle. Materiaalikierrätys, uudelleen käyttö ja ruokahävikin hyödyntäminen ovat tätä päivää. Pehmeät arvot näkyvät ja niistä puhutaan häpeilemättä. Ruokahifistelyn rinnalle on muodostunut vankka joukko ihmisiä, jotka ajattelevat oikeasti luontoa ja ilmastonmuutosta. He yrittävät estää ruuan tuottamiseen, kuljettamiseen, pakkaamiseen sekä varastointiin kuluneen energian ja resurssien katoamista jätepussiin.



Viime joulusta minulla on muistissa hyvänolon tunne siitä, kun toimitin välikäsien kautta yksinhuoltajaperheelle jouluiset ruokapaketit. Kiitosviesti ja sen kauniit sanat lämmittävät vieläkin mieltäni ja tunsin tehneeni yhden perheen onnelliseksi, ainakin hetkellisesti. Lahjoitus ei vaadi paljon, hieman rahaa, vaivaa ja muutaman ajatuksen siitä, mitkä asiat lämmittäisivät jouluna avustusperhettä. Me saimme hetkessä kerättyä pari kassillista ruokaa ja muuta tarpeellista tavaraa valitsemallemme perheelle. Avustettavien perheiden tilanteita voit selata Apuna ry facebook- sivuilta. 

Näin joulun alla monien muidenkin hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta taataan joulujuhla niille, jotka eivät syystä tai toisesta itse pysty sellaista järjestämään. Pienen hyvänmielen joululahjoituksen voi antaa myös rahallisessa muodossa esimerkiksi Unicefin tai kotimaan lapsiperheille Punaisen ristin Hyvä Joulumieli -keräyksellä, jolla vähävaraiset tai vaikeassa elämäntilanteessa olevat lapsiperheet voivat hankkia ruokatarvikkeita joulujuhlaansa.

Nuorkauppakamarin Joulupuu -keräykseen voi lahjoittaa paketteja lapsille ja lahjat toimitetaan saajilleen luotettavien paikallisten kumppaneiden kautta. Keräyspaikkoja on eri puolella Suomea. Eikä kannata  myöskään unohtaa vanhuksia. Ole joulupukkina seniorille -kampanjalla voit ilahduttaa jouluisella kukkatervehdyksellä vanhusta jättämällä hänelle joulutervehdyksen. Joulukukalla teet vanhuksen varmasti iloiseksi.

Hyvän tahdon joulumieltä kaikille!
♡ Mari 

10.12.2017

Mitä sinä pakkaat joulupakettiin? Vinkkaan kivan lahjan naiselle.

Kirjoittelin aikaisemmin Annikan upeista koruista itsenäisyyspäivän juhliin. Toki näitä upeita sinivalkoisia koruja voi käyttää ympäri vuoden, mutta jotenkin ne sopivat joulukuun alun suureen juhlaan hyvin.



 
En malta olla laittamatta teille lisää kuvia näistä ihanista helmikoruista, sillä jos mietit vielä lahjaa ystävällesi, tyttärellesi, äidillesi, kummilapsellesi, niin ehkä sellainen löytyy täältä. Jos haluat tutustua näihin koruihin ihan sormituntumalla, niin Annikan tapaat

Käsityöläisten joulumarkkinoilla
Kirkkonummen kauppakeskus Kirsikassa
lauantaina 16.12.2017
Tule tervehtimään!

Annikan korut ovat ainutlaatuisia, sillä ne ovat yksittäiskappaleita. Toista samalaista ei ole. Annikka on valmistanut käsityönä koruja jo 10 vuoden ajan. Hänelle kävi samoin kuin monelle muulle käsityöläiselle, että harrastus vie mennessään ja koruja on syntynyt vuosien varrella tuhansia. Voitte vain arvailla, miltä hänen korupajansa näyttää: upeita koruja eri sävyissä roikkumassa ympäri huonetta ja pienen pienet laatikot täynnä erilaisia helmiä, amuletteja, nauhoja ja lukkoja. 



Hei tulipa juuri mieleeni myös kiva lahjaidea työssäkäyvälle ystävällesi. Meillä jokaisella on tänä päivänä henkilökortti kaulassa. Näyttävämpi ratkaisu naiselle on avain- ja henkilökortti kaulanauha. Siihen voit kiinnittää henkilökortin jojolla, joten sen käyttö on näppärää kun vilautat korttia työajanseurantalaitteeseen tai oven avaamiseen. Suosittelen - tämä on tosi käytännöllinen.


Omistatko korun, jolla on tunnearvoa, mutta joku siinä tökkii ja et käytä korua juurikaan. Tiesitkö, että vanhoja koruja voi tuunata. Helmiä ei kannata heittää pois, sillä niitä voi uudistaa paremmin omaan tyyliin sopivaksi. Suunnittelijan kanssa voi ideoida korua uuden näköiseksi omiin asusteisiin ja värimaailmaan sopivaksi.


Kun kysyin Annikalta, millaisia koruja on kaikkein mukavin tehdä, niin sain mielenkiintoisen vastauksen: "Kivointa on tehdä koru jollekin tietylle henkilölle, tapahtumaan tai juhlaan asusteeksi. Samoin korutilaukset johonkin tiettyyn vaatteeseen ovat myös mielenkiitoisia".


Annikan koruja voi tilata Taitomaa -nettikaupasta hakusanalla Annikka, 
tai Facebookista > Annikka koru.

Upeaa alkavaa viikkoa sinulle!
♡ Mari 

8.12.2017

Praha


Praha on keskiaikainen kaunis kaupunki, täynnä aukioita, torneja, patsaita ja mukulakivikatuja. Prahan halki virtaa Vltava-joki ja sen toiselle puolelle jää Vanhankaupunki eli Staré Mêsto ja toiselle puolelle rauhallisempi Pieni puoli eli Malá Strana.

Satoja vuosia vanha keskiaikainen Kaarlensilta on Prahan suurin turistinähtävyys, jossa turistit ikuistavat itsensä sillan päässä olevan tornin alla. Upeat patsaat koristavat sillan kaiteita ja joen rantojen aidat ovat täynnä rakkauslukkoja. Viereisellä aukiolla viulisti soittaa hempeää musiikkia.



Joen toisella puolella, Pienellä puolella, tunnelma on toisenlainen, turistiryhmät kävelevät hiljakseen kaduilla kamera kaulalla ja suuri joutsenparvi nokkii maahan tippuneita murusia. Joutsenia on kymmenittäin, jopa sadoittain, eivätkä ne arkailleet kerjätä muruja syötäväkseen.

 
Vanhankaupungin Jerusalem Synagoga on avoinna yleisölle, joten mekin piipahdimme sinne sisälle. Se on yksi harvoista synagogista Prahassa, joka on säästynyt tuhoilta. Keskellä synagogaa nouseva korkea kaari ja ikkunoiden lasimaalaukset ovat kerrassaan upeat. Lasimaalauksia on palautettu entiselleen ja muitakin korjaustöitä on tehty viime vuosina. Synagogan toisessa kerroksessa on mielenkiintoinen näyttely juutalaisuudesta, synagogassa järjestetään myös konsertteja ja muuta kulttuuritoimintaa.


 
Vanhankaupungin keskuksen historialliset rakennukset kuuluvat Unescon maailmanperintöluetteloon ja keskusaukion ympärillä on useita nähtävyyksiä, matkamuistomyymälöitä ja ravintoloita. Keskustan astronominen kello Raatihuoneen seinässä kertoo ajan lisäksi auringon ja kuun sijainnin.

Kävelemme keskustasta joen rantaan. Joen varrella vieri vieressä olevat rakennukset edustavat monia arkkitehtonisia tyylisuuntia, joiden koristeissa on paljon ihmeteltävää. Sillan ylittäessä rakennustyyli muuttuu, sillä Pienen puolen rakennukset ovat barokkityylisiä, matalampia ja kadut väljempiä. Lähdemme kävelemään joen reunaa pitkin kohti Prahan linnaa.



Kuljemme läpi puistikoiden ja kapeiden kujien, matkalta ostamme hieman lämmintä juomaa ja lähdemme kipuamaan ylämäkeen kohti kukkulaa, hiki alkaa kirpoilemaan otsalle noustessamme Prahan linnan edustalle. Kun pääsemme ensimmäiselle näköalatasanteelle näky kattojen yli kauas miljoonakaupunkiin on kerrassaan upea ja vasta silloin koko kaupungin suuruuden tajuaa.
 




 
 
Hieman ennen Prahan linnan pihaa aurinko pilkahtaa pilven raosta, mutta vain hetkeksi. Onnistuimme kiipeämään linnan pihalle juuri sopivasti keskipäivän aikaan, jolloin juhlallinen vahdinvaihto tapahtui fanfaarein. Turisteja on runsaasti paikalla, joten vahdinvaihdosta emme paljoa nähneet. Turvatarkastuksen jälkeen pääsemme linnan takapihalle ihailemaan upeaa Pyhän Vituksen katedraalia torneineen. Niin valtavan korkeat tornit, etten saa niitä mitenkään mahtumaan kokonaisuudessaan kuvaan.






 
Prahan linnalta matka alaspäin sujuu rattoisasti kapeaa kujaa pitkin, jossa taiteilijat olivat laittaneet töitään esille ja katusoittajat soittivat. Alhaalla lähdemme kulkemaan joen rantaa pitkin kohti tanssivaa taloa. Matkalla poiketaan hyvässä italialaisessa ravintolassa pastalla, pieni tauko kävelyssä tekee hyvää jaloille ja vatsakin kaipasi jo täydennystä.
 
 

Näin talo tanssii. Prahan modernin rakennusarkkitehtuurin teos erottuu selvästi muista ympärillä olevista rakennuksista ja herättää kiistatta keskustelua erikoisuudellaan. Kaartuva rakennus on rakennettu suurimmaksi osaksi lasista. Talon pohjakerroksessa on drinkkibaari ja kattoterassilla on yksi Prahan arvostetuimmista ruokaravintoloista, jossa järjestetään muutaman kerran viikossa myös viininmaistelutilaisuuksia. Muut kerrokset on yleisöltä suljettuja. Rakennus ei mielestäni ole kovin kaunis, mutta onhan se erikoinen.


Ihanaa viikonloppua!
 
Mari

7.12.2017

Prahan joulutorit




Saksan ja Itävallan joulumarkkinat ovat ehkä kuuluisimpia, mutta viime vuosina moni matkustaa myös Prahan joulutoreille, niistä on tullut kova kilpailija Berliinille. Niinpä minäkin lähdin tänä vuonna tarkistamaan vetävätkö Prahan joulutorit pidemmän korren kuin Berliinin markkinat. 

Praha on kaunis, historiallinen kaupunki ja se oli täynnä jouluista tunnelmaa, jouluvaloja ja -koristeita sekä musiikkia. Toreilla voi havaita saman asian kuin Berliinissä, että joulutoreilla täytyy käydä sekä päivällä että illalla, sillä parhaimmillaan torit ovat upeassa iltavalaistuksessa, jolloin siellä aistii oikean joulutunnelman ihmisvilinässä, jouluglögin ja kanelipullien tuoksuessa. Päivisin on rauhallisempaa ja silloin voi myös paremmin tutustua kojujen tarjontaan, jos on aikeissa ostaa jotain. 


Suurin ja suosituin joulutori on Vanhankaupungin pääaukiolla, mutta pienempiä joulutoreja löytyy myös muualta kaupungista sieltä täältä.  Kuten Saksan joulutorilla, niin täälläkin on tarjolla paljon paikallisia tuotteita: maukkaita tsekkiläisä makkaroita, grillattua kokonaista Prahan kinkkua, erilaisia paistoksia suurissa pannuissa, glögiä ja käsin tehtyjä joulutuotteita, -koristeita sekä liinoja.

Prahan kaupungin aukiot, kujat ja rakennukset huokuvat mennyttä aikaa. Rakennukset ovat suuria ja upeita, torneja ja patsaita on joka puolella sekä kauniita kivipäällysteisiä kujia, joiden varrella on pieniä putiikkeja: kristallia, leivonnaisia, tikkupullia ja leluja. Kaduilla kävellessä on kiva piipahtaa kahviloihin ja ravintoloihin, ja vaikka oven avatessa paikka näyttää autiolle ja hiljaiselle, niin kellarista löytyy viihtyisät ja tunnelmalliset tilat. Ystävällinen palvelu ja halpa ruoka houkuttelevat viihtymään ravintolassa pidempäänkin, varsinkin kuin matkamme aikana Praha oli sateinen.

Katujen pikkuisissa kojuissa paistetaan hiilillä tsekkiläisiä tikkupullia, Trdelnikeja, jotka kuorrutetaan kanelilla ja sokerilla, täytteeksi voit valita pehmistä, suklaata tai hilloa. Aika herkkua, suosittelen suklaata täytteeksi!



Joulutoreille kuuluu tietenkin lämmin glögi, jota on kiva nautiskella kun kylmä alkaa nipistelemään sormia ja varpaita. Paikallinen joulujuoma on medovina eli hunajalla maustettu väkevä viini. Viinin voi valita eri tavoin maustettuna, minä valitsin omani mantelilla maustettuna. Melko makeaa, mutta hyvää.

Vltava joen toisella puolella on pieni Gingerbread Museum kapean kadun varrella, joka johtaa kohti Prahan linnaa. Oikeastaan museo on pieni piparipuoti, josta voi ostaa kauniisti koristelluja pipareita, mitä erilaisimpia piparimuotteja ja leimasimia. 





Prahan vierailu oli onnistunut ja olipa ihana hengähtää hetki hyvässä seurassa, mutta joulutorit eivät vedä vertoja Berliinin joulutoreille. Torit ovat suhteellisen pieniä ja iltaohjelmaa ei juurikaan ollut. Ehkä ajankohta oli aikainen, mutta toisaalta olen ollut Berliinin joulutoreillakin itsenäisyyspäivän aikoihin. Seuraavana onkin vuorossa meidän ikiomat Tuomaan markkinat, jotka viime vuonna yllättivät minut, sillä tapahtumassa oli jo ihan oikeaa joulutunnelmaa.

Oli ihana palata kotiin illalla juuri sopivasti juhlimaan Suomen itsenäisyyspäivää, ikimuistoista päivää Suomen historiassa.

Kävitkö sinä jo Tuomaan markkinoilla?

♡ Mari  





5.12.2017

Onnea Suomi

 


Itsenäisellä Suomella on synttärit - 100 vuotta! Hieno ikä ja paljon on vuosien saatossa muuttunut. Omat isovanhempani ja vanhempani ovat kokeneet sota-ajan ja siitä heille suuri kunnioitus ja kiitos. Nuoremmalla sukupolvella ei ole kosketuspintaa sota-aikaan ja sen jälkeiseen pula-aikaan, mutta vanhemmilla ihmisillä se on edelleen hyvässä muistissa ja pulpahtelee puheissa useasti esiin.

Maamme-laulu kuvastaa itsenäisyyttämme ja synnyinmaatamme, sen sanat on kirjoittanut J. Runeberg ja säveltänyt Fredrik Pacius. Se on mielestäni mahtipontisen kaunis laulu ja sanat kuvaavat maatamme hyvin. Juhlapäivänä sen sävelet kajahtavat eri puolilla Suomea järjestettävissä juhlatilaisuuksissa. Juhlaohjelmaa on järjestetty paljon, sekä pieniä että suuria juhlia, kulttuuria ja elämyksiä jokaiseen makuun. Jokainen meistä voi myös liittyä juhlatunnelmaan kolmella yhteisellä teolla: liputa, kahvita ja valaise.

Nosta sinäkin lippu salkoon

Suomen siniristilippu nostetaan salkoon liehumaan jo 5.12. klo 18 ja juhlaliputus jatkuu läpi yön aina itsenäisyyspäivän iltaan klo 22 asti. Jos mahdollista, niin lippu kannattaa valaista pimeän ajaksi. Helsingin Kauppatorille rakennetaan sadan Suomen lipun installaatio lasten ja nuorten nostaessa liput salkoon. Nyt on siis hyvä syy nostaa lippu jokaiseen salkoon juhlistamaan tätä ainutkertaista syntymäpäivää.

Vietä sinivalkoinen kahvihetki

Satavuotiaalle Suomelle järjestetään monilla työpaikoilla sinivalkoinen kahvihetki itsenäisyyspäivän aattona tiistaina klo 14. Niin meilläkin. Vietämme hetken työkavereiden kanssa juhlakahvien merkeissä ja uskoisin, että muutama sana vaihdetaan 100-vuotiaan Suomen historiasta ja selviytymisestä tähän päivään. Muutoksesta ja hyvinvoinnista. Voit myös itse järjestää kahvihetken, kutsu vaikka naapuri juhlakahville.

Valopolku

Ihmiset on kutsuttu myös mukaan sytyttämään lyhtyjä ja muodostamaan valokujia ympäri Suomen, sekä yksilönä että yhteisönä. Lyhdyt asetetaan valaisemattomille kaduille ja poluille 10 metrin välein. Tästä tulee varmasti upean näköinen kokonaisuus. Lyhdyistä lähtevä valo muodostaa valokujan, joka kuvaa maamme koettelemuksia ja valo ohjaa kulkijan turvallisesti eteenpäin. Olethan mukana tässä!
Perinteiseen tapaan itsenäisyyspäivän iltana sytytetään ikkunoille kaksi kynttilää kello 18.

Jos asuisin Imatralla, niin menisin ehdottomasti katsomaan koskinäytöstä kosken sillalle. Koskinäytökset järjestetään sekä aattona että itsenäisyyspäivänä kello 17 ja ne valaistaan sinivalkoisin värein. Voin kuvitella, kuinka upealta kuohut näyttävät hämärän laskiessa upeassa valaistuksessa. Harmittavasti kesällä Imatralla käydessäni ei koskinäytöksiä järjestetty lainkaan.

Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän puhe ja juhlavastaanotto ovat perinteisiä ja ne kuuluvat aina päivän ohjelmaan. Tänä vuonna nähdään varmasti entistä upeampia juhlapukuja vastaanotolla. Sotaveteraanit astuvat ensimmäisenä kättelemään presidenttiparia ja sen jälkeen muut vieraat. Satavuotisjuhla huipentuu Helsingissä juhlailotulitukseen kello 22, jota kannattaa mennä katsomaan Tähtitorninmäelle, missä voit kuulla myös esitykseen liitetyn musiikin.


Onnea Suomi!



Miten sinä juhlistat Suomi100 -juhlaa?
 
♡ Mari