14.11.2018

Joulufiilistelyä

 
Kuva: Ellos
 
Kuva: Ellos

Marraskuu on puolessa välissä ja jouluhössötys alkaa näkymään kaupoissa, lehdissä ja blogeissa. Olen jouluihminen, mutta en jaksa kovin paljoa ja pitkään järjestellä joulua etukäteen. Joulutunnelma on kuitenkin tärkeä. Pikkujoulu on meillä usein joulun avaus. Kuukauden vaihteessa laitetaan joulu-/talvivalot ulos ja sisälle sekä kranssit ja havut paikoilleen.

Minkä värinen joulu teillä on?
Meidän joulu on ollut useampana vuonna sävyltään tummempi: tummanpunaista, mustaa ja hieman valkoista. Takkahuoneen ikkunaan laitetaan iso musta paperitähti ja sen viereen musta valoköynnös. Takan päälle ilmestyy joulun alla pari pientä tunnelmalyhtyä. Takkahuone on meidän jouluhuone, muualla asunnossa on vain kynttilöitä, lyhtyjä ja pari valoköynnöstä. Lapsien kanssa rakennetaan jouluikkuna keittiön ikkunan väliin. Kuvissa on sellaista fiilistä, mitä omaan kotiini jouluna haluan.

Kuva: Ellos
 
Kuva: Ellos

Kuva: Ellos

Kuva: Ellos
 
Kuvat: Ellos
Lauantaina satoi vettä, joten emme viitsineet lähteä kävelylle, vaikka se olisi varmasti tehnyt hyvää, koska viikolla ulkona olo oli jäänyt minimiin. Päädyimme lopulta Monday To Sunday ja  Country White liikkeisiin Mankkaalle ja sen jälkeen kävimme Arabian Pentikissä. Itse asiassa olimme (taas) etsimässä sitä parjattua nojatuolia takkahuoneeseen. Kiva tuoli löytyi ja sen vierelle pöytä, mutta molemmat olivat melkoisen hinnakkaita, joten ne jätettiin toistaiseksi kauppaan. Täytyy toivoa, että tulevat alennukseen jossain vaiheessa. Arabian Pentikissä oli iiiiiihana senkki, johon ihastuimme. Yritimme sovitella sitä vaikka mihin huoneeseen, mutta lopulta oli todettava, ettei se mahdu luontevasti mihinkään.

Tyhjin käsin ei reissulta kuitenkaan palattu. Löysin pari joulukoristetta, lahjapaketteihin koristeita (Country White),  ison sementtiruukun (Monday to Sunday) ja olkkarin sohvan piristykseksi tyynypäällisen ja uuden villashaalin (Pentik). Niin, ostin villashaalin! Koko syksyn on ollut ajatuksena neuloa uusi shaali toisen vanhan tilalle. Vuosia sitten neulomani shaalit ovat olleet jokapäiväisessä käytössä ja hieman jo nyppyyntyneet. Pentikillä oli kaunis, hillitty ja edullinen shaali (en olisi saanut lankoja sillä hinnalla), joten pakko se oli ostaa. Viikonloppuna kääriydyin uuden peiton alle ja isossa sementtiruukussa paloi kynttilä - ihanaa hyggeilyä!

Viikonlopusta innostuneena selailin Elloksen sivuja ja löysin monta kivaa joulujuttua. Kaikki tämän sivun kuvat ovat Elloksen jouluisia ideakuvia ja suurin osa tuotteista on sellaisia, joita voi käyttää myös muulloin kuin jouluna. Tilaukseen lähti yllä olevista kuvista Ellos Homen tumma Pembroke-pöytäliina 100% pellavaa (3. kuva), kuvioitu Margot-tyynynpäällinen, harmaa Shepherdin
lampaantalja Ella ja Ellos Homen pitkäkarvainen lampaantalja (3. kuva) sekä kiva röpöinen Marie lasikannu (viimeinen kuva). Alimmaisessa kuvassa olevat mustat kuvioidut kynttilälyhdyt ovat kivoja. Sain vastaavanlaisen eräältä Lapin reissultamme ja siinä on tosi kaunis valo.

Turkoosit ruokaliinat joulupöydässä voisi olla jännä valinta. Näyttävät tosi kivalle tummalla liinalla. Huomaa myös miten rennosti ne on pujotettu serviettirenkaisiin.

Miten teillä valmistellaan joulua?
 
Mari

7.11.2018

Neljä asiaa minusta - pieniä paljastuksia

Blogeissa ja instassa on pyörinyt Neljä asiaa minusta -haaste. Kun luin Sopusointuja  blogin Maaritin vastaukset haasteeseen, niin tarinat  avasivat kirjoittajaa aivan uudella tavalla. Kirjoitusta oli kiva lukea.

Ihastuttava Maarit haastoi myös minut mukaan. Hetken emmin, mutta päätin kuitenkin raottaa hieman verhoa ja paljastaa pieniä palasia itsestäni. Tosin tässä kohtaa täytyy heti mainita, että haasteeseen vastaaminen vaati aika lailla miettimistä, ennen kuin lähdin vastailemaan.

Haasteen tarkoitus on siis kertoa neljä asiaa asioista, jotka koskevat minua. Ekat kysymykset olivat kaikkein vaikeimpia, mutta yritetään.



Neljä paikkaa, joissa olen asunut

Heti ensimmäinen kysymys oli minulle hankala, sillä olen paljasjalkainen espoolainen ja asunut täällä lähes koko ikäni, ihan pieniä pyrähdyksiä lukuun ottamatta. Toki kaupungin sisällä olen muuttanut asuinpaikka muutamaan kertaan, mutta silloinkin olen liikkunut hyvin pienellä säteellä.
  1. Synnyin Helsingissä. Vanhempieni asuinpaikka oli Espoossa, joten oikeasti syntymäpaikkani on Espoo.
  2. Kun olin parin kuukauden ikäinen, muutimme Ruotsiin Fagerstaan ja siellä asuimme, kunnes minua kaksi vuotta vanhempi veljeni lähti kouluun. Palasimme siis Espooseen.Minulla oli pitkään vaikeuksia päiväkodissa kielen ja ujouteni vuoksi. Puhuin ruotsia aivan eri tavalla kuin muut.
  3. Ylioppilaskeväänä isäni oli töissä Portugalin Setubalissa. Lensin hänen luokseen heti kirjoitusten jälkeisenä päivänä ja tulimme takaisin lakkiaisiin. Asuimme viihtyisässä kerrostalossa. Päivisin kiertelin kaupunkia ja kävin juoksulenkillä metsäpoluilla. Mieleenpainuvin muisto jäi lampaista, jotka tarttuivat hanakasti verkkarin lahkeeseen kiinni. Pinjamäntyjä kasvoi joka puolella. Päätin jo silloin, että jos joskus saan tyttären, hänen nimensä täytyy olla Pinja. Kauniit kävyt ovat edelleen kalleimpia aarteitani.
  4. Lapsuudenkoti oli siis Espoossa. Ensimmäinen oma koti oli metsikön toisella laidalla, jonne myöhemmin rakensimme myös omakotitalon. Lasten muutettua omilleen asuinpaikka on muuttunut muutamaan otteeseen, mutta edelleen koti on tutulla alueella. On ollut hauska seurata kotikaupungin kehittymistä. Rakennuksia ja katuja on ilmestynyt paikoille, joissa ennen oli vain peltoa. Nykyisen kodin piha-alueen muistan selkeästi valtavasta omenatarhasta, nyt omenapuita on jäljellä enää yksi.
Neljä työpaikkaa, joissa olen työskennellyt

Tämä kysymys oli minulle myös hankala. Kuten edellä, niin myös työpaikan osalta olen ollut uskollinen nykyiselle työnantajalleni.
  1. Opiskeluvuosina olin kesätöissä tietokoneyrityksen puhelinvaihteessa ja tein siinä ohessa erilaisia toimistotehtäviä. Kesäaika oli hiljaista ja sellainen mielikuva minulle on jäänyt, että aika tuli välillä pitkäksi.
  2. Nokialla olin noin puoli vuotta hoitamassa sijaisuutta. Järjestelin ulkomaanmatkoja johtajille ja hoidin juoksevia asioita. Sain melko vapaasti tarttua erilaisiin tehtäviin toimistolla, kun johtajat olivat useita päiviä työmatkalla. Siellä sain tutustua markkinointiin ja viestintään.
  3. Olen pyörittänyt muutaman vuoden yrittäjänä rantakahvilaa. Työ oli mukavaa, mutta raskasta lasten ollessa pieniä. Tuntui, että olin aina väärässä paikassa ja koin koko ajan huonoa omatuntoa ollessani poissa kotoa.
  4. Tänä kesänä tuli 40 vuotta täyteen kaupungin virkamiehenä. Samaa työtä en ole toki näin pitkään tehnyt, vaan tehtävät ovat vaihtuneet. Nykyiset palvelupäällikön tehtävät asiakaspalvelun kehittämisessä ovat jatkuneet noin kymmenen vuotta ja viime aikoina olen testaillut botteja sekä muita digitaalisia välineitä.
Neljä ohjelmaa, joita olen seurannut TV:stä (ei saa olla Netflix)

Olen hyvin valikoiva telkkariohjelmien suhteen. Saatan istua mieheni seurana sohvalla, kun hän katsoo auto-ohjelmia tai formulaa, mutta usein kudon tai luen siinä sivussa. On kuitenkin muutamia ohjelmia, joita seuraan aktiivisesti. Minulle tärkeät ohjelmat on ohjelmoitu tallennukseen ja ne katsotaan sitten yhdessä sopivaan aikaan.
  1. Sisustusohjelmat: tällä hetkellä Suomen kaunein koti. Katson siis kaikki sisustusohjelmat ja joskus jopa useaan kertaan. Sisustaminen on kiinnostanut minua aina ja ohjelmista saa hyviä ideoita. Niin kauan kuin sisustusohjelmia on telkkarista tullut, olen seurannut niitä kaikkia.
  2. Avara luonto ja muut luonto-ohjelmat: Eränkävijät on mukava ohjelma ja etenkin viime aikoina olen seurannut Metsien kätkemää, joka on kivasti kerrottu ja kauniin luontokuvin työstetty ohjelma.
  3. Vain elämää -sarjoja olen myös seurannut alusta alkaen, monta kautta. Musiikki on minulle tärkeä osa elämää. Yksin kotona ollessani, laitan Spotifyn soimaan enemmin kuin avaan telkkarin.
  4. Tanssii tähtien kanssa. Kaikki tuotantokaudet on katsottu tarkalla silmällä ja arvosteltu tanssijoiden kehittymistä. Omat suosikit on nimetty jo aikaisessa vaiheessa ja kauden aikana harmitellaan, kun oma suosikki tippuu tai joku jonka pitäisi mielestämme tippua saakin jatkaa.

Neljä paikkaa, joissa olen käynyt

Jos voisin, niin matkustaisin ainakin puolet vuodesta ympäri maapalloa. Rakastan matkustamista. Olen nähnyt monia upeita paikkoja, mutta tähän listasin ne, mitkä ovat minulle merkityksellisimpiä. Haaveissa tosiaan on, että joskus voisin viettää ulkomailla reissaten pitkiä aikoja. Monta maata ja kaupunkia on mielessä, missä haluaisin vielä käydä. Turistikohteista en välitä, vaan yritän päästä paikallisten asukkaiden joukkoon.
  1. Lappi on minulle tärkeä paikka. Käymme joka vuosi Lapissa hiihtämässä murtsikkaa, ihan perinteistä, se on ihanin liikuntamuoto minkä tiedän. Nautin ohessa metsän hiljaisuudesta. Loma ajoitetaan turistikauden ulkopuolelle, pimeys ei meitä haittaa. Lähdemme heti aamiaisen jälkeen ladulle, hiihdämme eri reittejä viikon aikana. Pysähdymme välillä munkkikahville tai kotaan sytyttämään tulet. Valoisan aikaan on ainakin kerran kiivettävä tunturille ihailemaan maisemia ja tykkilumen peittämiä puita. Näky on niin kaunis, että haluan kokea saman joka vuosi uudelleen ja uudelleen. Iltaisin mökissä lämpiää sauna ja takassa palaa tuli - ääniä ei kuulu mistään.
  2. Aitutaki on jäänyt mieleeni maailmanympärimatkaltani vuosituhannen vaihteessa. Lensin yksin 38 tuntia Helsingistä Losin kautta Tahitille ja sieltä 12 hengen pienkoneella pienelle Tyynenmeren Cook saarelle. Vastassa oli hiekkakenttä, jossa oli muutama betonilaatta (kiitorata) sekä bambumaja, jossa paikallinen "artisti" soitti kitaralla "Love Me Tenderiä". Saari oli pieni ja kaunis. Ihmiset olivat erityisen ystävällisiä, mutta tuntui kuin olisi tehnyt aikamatkan kymmenen vuotta taaksepäin. Täällä tutustuin ensimmäistä kertaa vedenalaiseen elämään snorklaamalla. Aluksi pelotti, mutta koralliriutan värikkyys lumosi minut täysin.
  3. Thaimaa on kestosuosikkini. Lämpö, ihmisten ystävällisyys ja hyvä ruoka saavat minut haluamaan sinne aina takaisin. Viimeisin reissu tehtiin tyttäreni kanssa pieneen Khanomin kylään ja Koh Samuille (täältä löydät matkakertomuksen). Upein kokemus oli Tamarind Springsin Spassa vietetty hemmottelupäivä.
  4. Mauritiuksella vietimme mieheni kanssa minun pyöreitä synttäreitä. Halusin lämpimään turkoosin meren äärelle. Nautimme paratiisisaaresta sunnattomasti. Lepäilyn lomassa vierailimme lähikaupungeissa ja päiväretkellä katamaraanilla upealla autiolla saarella. Tutustuimme paikkaan kävellen ja pyöräillen. Matkaa on muisteltu monen monta kertaa kotiin palattua, se oli ihana ja mieleenpainuva matka. Matkakertomukseen pääset täältä.


Neljä ruokaa, joista pidän
 
Olen kaikkiruokainen ja arvostan sitä, että pääsen valmiiseen pöytään, olipa tarjolla mitä tahansa. Kun itse kokkaan pyrin tekemään terveellistä lähiruokaa. Pitkät ja vaikeat valmistusprosessit eivät ole minua varten, en jaksa seurata liian monivaiheisia ohjeita. Viikolla ruoka pyritään valmistamaan nopeasti, kun taas viikonloppuna tehdään jotain vähän parempaa jälkiruuan kera. Pöytä katetaan kauniisti joka kerta kun syödään.
Vaikka olen aina syönyt mielestäni terveellisesti, niin viime aikoina olen kiinnittänyt erityishuomiota kasvisten määrän lisäämiseen. Olen utelias kokeilemaan kaikkea uutta kokkailuissani.
  1. Kala on ruuista ykkönen, sillä ei ole väliä missä muodossa kala on ja mitä kalaa on tarjolla - kaikki käy. Jos on mahdollisuus valita, niin valitsen aina kalaa. Olen aina tykännyt kalasta ja kun muut lapsuudessa yrmivät paistettuja silakoita, olivat ne minulle herkkuruokaa.
  2. Kasviskeitot ja -paistokset maistuvat aina. Kasviksista saa maittavia ruokia, joko pääruuaksi tai lisukkeeksi. Edellisen päivän keiton jämät otan seuraavana päivänä lounasevääksi.
  3. Lasagne on kestosuosikki, se maistuu aina. Kesällä ajoimme Porvooseen ainakin kolme kertaa varta vasten ravintola El Patioon pinaatti-vuohenjuustolasagnelle. Se on maailman parasta lasagnea. No ehkä ei ihan, sillä poikani tekemä lasagne on ihan huippu hyvää.
  4. Sushi täytyy nostaa vielä yhdeksi herkkuruuaksi. Serkun kanssa tavataan usein sushilla. Lapsenlapseni rakastaa sushia. Varma tapa saada hänet kylläiseksi (huono syömään) on viedä hänet sushille. Lautasellinen sushia katoaa alta aika yksikön hänen suuhunsa.

Neljä juomaa, joista pidän
  1. Vesi vanhin voitehista! Juon aina kotiruuan kanssa vettä ja se on myös paras janojuoma. En kuitenkaan koskaan hiilihapotettua vettä, sillä se ei sovi kurkulleni. Veden otan mielellään myös ilman jääpaloja. Aamuisin puristan puolikkaan sitruunan vesilasiin. Harjoittelen ahkerasti juomaan enemmän vettä päivän aikana.
  2. Kuppi kahvia kuuluu aamiaiseeni, yksi iso kuppi suodatinkahvia. Muuta kahvia en juurikaan juo, paitsi jos olemme kävelyllä, niin silloin on kiva piipahtaa kahvilassa cappuccinolla.
  3. Teetä juon joka päivä useamman mukillisen. Työhuoneessani keittelen pitkin päivää vihreää tai kofeiinitonta teetä. Työpöydällä on koko ajan kuppi teetä, eikä haittaa vaikka se vähän jäähtyisi.
  4. Limuja ja mehuja en juo lainkaan, joten neljänneksi juomaksi on "pakko" valita viini. Tilaan ravintolassa ruokani kanssa viiniä, juhlavimmilla aterioilla myös kotona tarjoillaan viiniä. Tykkään hyvästä ruuasta ja lasi viiniä kruunaa nautinnon. Tosin olen siinäkin vähän huono, sillä yksi lasi riittää. En pysty juomaan kolmea, saati neljää lasillista viiniä. 
Tämä haaste oli hauska, tosin ajatusta vaativa. Kiitos Maarit! Ehkä näitä asioita on joskus hyväkin miettiä.

Miten sinä vastaisit näihin kysymyksiin?
Mari

2.11.2018

Mitä toimivassa eteisessä tarvitaan?




Tervetuloa meidän eteiseen

Meidän kodissa on monta hyvää asiaa mistä tykkään ja yksi niistä on iso eteinen. Se tuo kotiin käytännöllisyyttä ja helppoutta. Uusissa asunnoissa aula- ja eteistiloista on nipistetty neliöitä, mikä on harmillista, sillä etenkin lapsiperheissä eteiseen sijoittuu monen monta toimintoa: on kuravaatteita, rattaita, ruokakasseja ja hoitoreppuja. Toista oli ennen, eteiset olivat tilavia ja sisään asuttiin porstuaan tai halliin. Olipa eteinen pieni tai iso tärkeintä eteisessä on kuitenkin toimivuus, tarvitaan riittävästi hyllyjä, kaappeja ja koreja, että tavarat löytyvät.

Meidän eteiseen astutaan suoraan ulkotiloista eli välissä ei ole  "tuulikaappia".  Ison eteisen hyödyt näkyvät etenkin silloin kun väkeä on paljon. Kolme lasta mahtuu hyvin yhtä aikaa pukemaan päällysvaatteet päälle kun jokaiselle löytyy oma kolonsa lattialta. Pyöräilemään tai hiihtämään lähtiessä vaatteet ja kaikki tarvittavat vempaimet saa puettua hyvin väljässä tilassa. Eteisemme yhdellä seinustalla on peiliovikaapit, jonka toisella puolella on vetokorit ja toisella vaatetanko ulkovaatteille sekä pari hyllyä kengille ja koreille. Eteisessä täytyy olla myös istuin, joka päällä voi sitoa kengännauhat. Meillä sellainen sijoittuu heti ulko-oven viereen. Istuimen alla on laatikko jalkineille. Kaapiston päässä on vielä lapsille omat vaatekoukut ulkovaatteille oikealla korkeudella.

Mitä toimivassa eteisessä tarvitaan

  1. reilun kokoinen kaappi ulkovaatteille
  2. säilytyskoreja pipoille, huiveille, lapasille ym. (mieluimmin jokaiselle perheenjäsenelle oma)
  3. kengille paikka tai mielellään kaksi, jotka vaihtavat paikkaa vuodenaikojen mukaan
  4. istuin
  5. paikka mihin voi laskea avaimet ym. pienet tarvikkeet kotiin tullessa
  6. vieraiden vaatteille paikka, joko pystynaulakko tai tankotilaa kaappissa
  7. hyvä valaistu
  8. helposti puhdistettavat matot ja lattia


Eteiseen pääsee myös autokatoksesta varaston kautta, mikä lisää hirmuisesti käyttömukavuutta. Välillä sisältä täytyy viedä tavaraa autoon tai päin vastoin. Pihatöistä tulen varaston kautta sisälle ja likaiset vaatteet ja saappaat jätän varaston puolelle kuivumaan. Varastossa on myös kaikki urheilutarvikkeet, pyörälaukut ja talvella sukset. Vaatteet päälle eteisessä ja varaston puolelta mukaan otetaan muut tamineet.



Eteinen on usein pimeä ikkunaton tila. Meidän kodin eteiseen tulee valoa useammasta pysty- ja vaakaikkunasta, mutta silti pimeänä vuoden aikana tilaan tarvitaan hyvät valonlähteet. Se on järjestetty kaapiston edessä olevilla kattohalogeeneilla ja plafondilla, rappukäytävän porrasvalot heijastuvat myös kivasti eteistilaan lisävaloa. Tykkään myös siitä, että rappukäytävän ikkunasta tulevat valonsäteet heijastuvat rappujen välistä eteisen lattialle.

Ainoa ongelma on tilan sisustaminen. Alakerran toiminnot on mielestäni järjestetty hyvin ja kulkuyhteydet tilasta toiseen toimivat, mutta miten aulasta saa sisustetun ja kodikkaan näköisen? Tällä hetkellä rappujen alla on vanha perintönojatuoli ja pikkuinen pöytä, eikä siellä sitten juuri muuta olekaan, lyhtyjen, viherkasvin ja muutaman koriste-esineen lisäksi. Valkoiset pallovalot tuovat talvella valoa rappujen alla. Niihin on kytketty ajastin, joten pimeään aikaan valaistuun eteiseen on kiva astua.

Musta lattia voi tuntua työläältä siivota, mutta sitä se ei ole. Imurointi ja pyyhkäisy nihkeällä riittää. Matot on valittu niin, että jokainen hiekanjyvä ei niissä näy.

Millaiset eteisjärjestelyt teillä on?

Mari

28.10.2018

Aurinkoinen syyspäivä Nuuksiossa























Olen ihastunut ihan täysillä Nuuksioon, oman kaupunkini kansallispuistoon. Metsässä kulkee lyhyitä ja pidempiä hyväkuntoisia reittejä, joista voi valita itselleen sopivimman, jopa lastenvaunuilla ja pyörätuolilla pääsee reittejä pitkin, joista yksi vie upealle näköalapaikalle. Näköalatasanteelta näkee kauas järvelle. 

Kun kuljen metsässä, niin välillä tulee mieleen Lapin maisemat, jotain samanlaista täällä on. Kelottuneet puut ja oksilta roikkuvat naavat sekä runsaasti jäkälää maanpeittona. Tämä metsä on ainutlaatuinen. Metsäretken jälkeen suosittelen Ravintola Haltian buffetpöytää, se on herkullinen luomuruokineen. Tällä kertaa olin lähtenyt suoraan ruokapöydästä, joten otin kahvin ja suklaakakkua ja istuin Haltian terassilla auringonpaisteessa. Tuuli oli aamusta tyyntynyt ja aurinko lämmitti ihanasti. Oi tätä onnea, kun saan nauttia tällaisista hetkistä.


Onko Nuuksio sinulle tuttu?

Mari