22.3.2019

Kymmenen reissu-unelmaani & blogihaaste

Kevätaurinko ja pieni pakkanen saa viihtymään ulkona pitkiä aikoja, niin ettei malta edes sisälle tulla. Meren jäällä on upea kävellä tai hiihdellä vaikka koko päivä. Tämä vuosi on ollut poikkeus. Täällä etelässä ei jäälle ole ollut menemistä koko talvena. Eikä aurinkokaan ole näyttäytynyt kuin muutamana päivänä viime viikkoina. Olen jo kuukauden katsellut matkoja, pois tästä loskasta. Sopivaa ajankohtaa työkuvioista irtautumiseen ja matkaa ei vaan ole löytynyt. Kalenterit menee ristiin reissukaverin kanssa. Onneksi tänään paistaa ihanasti aurinko.

Kuva: @goodiosampsa

Kun matkakuume äityy oikein pahaksi (kuten tällä hetkellä), niin olen valmis tyytymään vähään, kunhan on ranta, aurinkoa ja pyöräilymahdollisuus (tästäkin voin luopua). Olen kiemurrellut tuskissani nyt useamman viikon. Tämä on ehkä verrattavissa miesten autokuumeeseen.

Sitten sain reissu-unelmahaasteen Sopusointuja blogin Maaritilta. Käy lukemassa hänen reissu-unelmat linkin takaa. Ihania unelmia ja mielenkiintoinen teksti. Voisin yhtyä moneen Maaritin unelmaan.

Lähes kaikki matkani ovat olleet jollain tavalla unelmamatkoja, sillä en muista sellaista matkaa, joka olisi ollut täysi pettymys. Aina on löytynyt upeita paikkoja, jotain kivaa ja hyviä kokemuksia. Turistikohteista en oikein välitä ja siksi yritän etsiä paikkoja, joissa kohtaan tavallisia ihmisiä ja elämää. Tykkään kulkea omia polkuja.

Reissu-unelmahaasteessa vastataan kymmeneen määriteltyyn kategoriaan: paikka, tapahtuma, kotimaan kohde, kaupunki, maa, saari, extreme, majoitusmuoto, luontokohde ja ruoka & juoma.

Yritän unohtaa tämän hetkisen matkakuumeen ja keskittyä pidempiaikaisiin unelmiin, sillä niitäkin on. Muutama haave on ollut mielessä useita vuosia, mutta jostain syystä ne ovat jääneet toteuttamatta. Monta unelmaa on myös jo toteutunut. Olen sitä mieltä, että kannattaa unelmoida, sillä ne saattavat toteutua. Näin kävi silloin, kun kovasti toivoin pääseväni pyöreitä viettämään jollekin saarelle turkoosien aaltojen keskelle tai kun haaveilin maailmanympärimatkasta. Vaikka haaveet näyttivät vaikeilta toteuttaa, niin ne kuitenkin onnistuivat lopulta.

Tässä siis lista unelmistani ja toivon kovasti, että kun kirjoitan haaveeni tänne, niin ainakin osa niistä toteutuu.


Kuva: @goodiosampsa

1. Paikka - Toscana

Unelma, joka on elänyt mielikuvissani ainakin 15 vuotta ehkä jopa 20. Tämä on nimenomaan sellainen unelma, josta minulla on hyvin vahva mielikuva. Kuvittelen itseni Toscanan maisemiin, enkä edes tiedä pitääkö mielikuvani paikkaansa.

Pyöräilen Toscanan kumpuilevissa maisemissa kukkamekko päällä ja kesähattu hiuksillani kapeaa hiekkatietä, pyörällä, jonka etutangossa on rottinkinen kori. Viinitarhalla tarhuri tarkastelee satoaan ruutupaidassaan ja lippalakki päässään. Asun viinitilalla tunnelmallisessa kiviseinäisessä huoneessa. Huone on hieman hämärä, mutta aurinko paistaa vinosti sisälle huoneeseen. Päivällä pääsen viinitilalle keräämään viinirypäleitä muiden tilalla työskentelevien kanssa. Tilan omenapuutarhassa tuoksuvat omenat, joita kerään koriin. Oi, tuolla pellolla kasvaa laventelia. Taitan muutaman oksan huoneeni pöydälle maljakkoon.

Käytössäni on rouheinen, hieman kulahtanut avolava-auto. Sellainen pieni söpö, kaksi paikkainen, jossa ikkunat voi pitää auki ajaessa. Suuntaan rannikolle, jossa tuuli vilvoittaa polttavia auringonsäteitä. Rento musiikki soi autoradiosta. Iltapäivällä istahdan rantaravintolan rottinkituolille, maistelen merenantimia, ehkä cacciuccoa (kala-äyriäispata) ja paikallista viiniä. Aurinko saa laskeutua taivaanrannan taa, sillä aikaa kun nautin ateriastani. Kiire ei ole minnekään.

Kaiken tämän nautiskelun jälkeen suuntaan matkani pariksi päiväksi Firenzeen. Piipahdan museoissa, katselen historiallisia rakennuksia ja kävelen pitkin kaupungin katuja. Matkalla täytyy tietenkin nähdä Pisaan kalteva torni.


Kuva: @goodiosampsa

2. Tapahtuma

En oikeastaan koskaan matkusta minnekään minkään tapahtuman vuoksi. Etsin lomallani enemmän rauhallista ympäristöä, en niinkään ihmismassoja ja hulinaa. Tunnelma on paljon tärkeämpää.

Ensi kuussa ajaudun "vahingossa" isoon tapahtumaan. Varasimme nimittäin matkan Amsterdamiin, emmekä huomanneet, että juuri silloin on Kings Day. Asia selvisi vasta kun olimme varaamassa hotellia. Ihmettelimme, kun kaikki hotellit oli täynnä ja hinnat katossa. Sielläpä sitten juhlitaan Kingiä muiden mukana. Onneksi matkaan sisältyy tämän tapahtuman lisäksi paljon muuta mukavaa.

Kuva: @goodiosampsa
 

3. Kotimaan kohde

Lappi on yksi mielipaikkani ja sinnehän unelmoin joka talvi, koska täällä etelässä on yleensä niin huonot hiihtokelit. Rauhallisuus ja hiljaisuus vetää myös Lappiin. Joskus toivon vielä näkeväni revontulet. Vaikka olen käynyt lukuisia kertoja Lapissa, niin koskaan en ole nähnyt revontulia.

Unelmani on, että joskus pääsen ruska-aikana vaeltamaan tuntureille. Maiseman kauneus ja värikylläisyys on kaunista, eikä mäkäräiset häiritse enää syksyllä. Ruska nousee syyskuun alkupuolella, kun valo hiipuu ja ilmat kymenevät. Kasvien lehtivihreä kulkeutuu lehdistä oksiin, runkoon ja juuriin. Jäljelle jää vain kasvin väriaineet, jotka hehkuvat lehdissä upeasti. Mitä kovemmat yöpakkaset ja kuivempi syksy, sitä värikkäämpi ruska on.

4. Kaupunki

Amsterdam on tosiaan ensi kuussa matkakohteena. Olen monen monta kertaa vaihtanut lentokonetta Amsterdamissa, mutta en ole koskaan päässyt tutustumaan kaupunkiin. Nyt siihen on vihdoin mahdollisuus, kun yksi unelmamatkani toteutuu. Mukana on hyvät oppaat, jotka tuntevat kaupungin hyvin sekä sen nähtävyydet ja parhaat ruokapaikat. Odotan tietenkin näkeväni valtavia tulppaanimeriä kaupungissa. Toivottavasti tulppaanit kukkivat.


Kuva: @goodiosampsa
Unelma kaupunkikohteen valinta oli vaikea, sillä Euroopassa on monta kivaa kaupunkia. Erityisen mukavia muistoja minulla on Barcelonasta ja siellä olisi kiva vierailla taas uudestaan. Se on kaupunki, jossa riittää tekemistä ja katsottavaa: Gaudin suunnittelemat mielikuvitukselliset rakennukset, Picassoa ja Dalia.

Kaupungin keskellä avautuva kävelykatu Las Ramblas, jonka varrelta löytää monenlaista katsottavaa ja vahakabinetissa kohtaa monta tuttua hahmoa. Barcelonan viehätys on kaupunkiympäristön lisäksi sen hiekkaranta, joka avautuu kaupungin laidalla Las Ramblan päässä. Kaupungilla kävellessä, voit poiketa rantaan kahville tai istuskelemaan rantakiville. Kaupunki on myös aina vihreä, siellä on paljon puistoja ja kasvillisuutta. Tunnelma on rento. Polkupyörällä pääsee näkemään kaupunkia laajemmin. Eläintarha on myös yksi mielenkiintoinen vierailukohde.

Goottilaisen kaupunginosan kapeilla ja mutkaisilla kaduilla kävelet kuin labyrintissä. Sokkeloita joka puolella. Sieltä löytyy myös Picasson museo sekä paljon menneiden aikojen historiaa. Barcelonassa on erinomaiset ostosmahdollisuudet.
 
Kuva: @goodiosampsa

5. Maa

Unelma Perun matkasta on syntynyt vasta viime vuosina, kun olen kuunnellut poikani tarinoita maasta ja katsonut upeita kuvia eri puolilta Perua. Perusta on muotoutunut mielikuva inkakulttuurin, uskomattomien vuoristonäkymien, laamojen ja espanjalaisvaikutteisten kaupunkien maana. Haluaisin päästä vaeltamaan vanhoja inkapolkuja vuoristomaisemiin. Titicacajärven kelluvat kaislasaaret olisi myös kiva nähdä. Mielikuvissani istun veneessä, joka lipuu hiljaa Amazon-jokea pitkin virran vietävänä. Sademetsästä kantautuu eläinten ääniä, hieman pelottaa (käärmeet, hämähäkit), mutta uteliaisuus saattaa voittaa. 
 
Kuva: @goodiosampsa
Kuva: @goodiosampsa
Kuva: @goodiosampsa
Kuva: @goodiosampsa
Perun matkalla olisi ehdottomasti myös päästävä Machu Picchun jylhille vuorimaisemille. Ehkä en ihan huipulle uskaltaisi kiivetä, vaikka sieltä varmasti avautuu henkeäsalpaavan kauniit maisemat. Korkeanpaikankammo nimittäin astuisi kuvioihin jossain vaiheessa. Pääkaupunki Lima kuuluisi myös ehdottomasti matkaohjelmaan, vaikkakin siellä on taatusti vilskettä ja hälinää.

6. Saari

Tämä onkin vaikea. Thaimaan ja Kreikan moni saari on tuttu, mutta mikä olisi unelmareissun kohteena oleva saari. Siinä täytyisi olla jotain todella erikoista, jotta se erottuu tavallisesta lomasaaresta. Kun luonto on lähellä sydäntäni, niin valitsen unelmasaareksi Galápagossaaren.
Poikkeuksellinen luonto ja valtavan laaja kirjo eläimiä. Haluaisin nähdä mm: jättikilpikonnia, erikoisia lintuja, pingviinejä. Kuuleman mukaan ne ovat melko kesyjä, eivätkä kaihda valokuvaamista.

Galápagossaarilla on myös maailman parhaat sukellus- ja snorklaus paikat. Merileijonien ja jättiläiskilpikonnien parissa snorklaaminen olisi  taatusti unohtumaton kokemus. Sukeltamaan en uskaltaisi, mutta snorklaamaan kylläkin.


Kuva: @goodiosampsa

7. Extreme

Tuossa edellä jo hieman sivusin extremelajia (kiipeily), johon toivoisin minulla olevan rohkeutta enemmän.  Korkeat paikat ovat siis ehdottomasti out, vaikka olenkin viime vuosina pyrkinyt uhmaamaan korkeanpaikankammoani, uskaltautumalla kamaliin paikkoihin.

Kiinnostavinta extremeä olisi kuitenkin vapaaehtoistyö esimerkiksi Afrikassa. Unelma on kulkenut mukana vuosikausia. Erityisesti jonkun paikallisyhteisön tukeminen, jossa pääsisin auttamaan paikallisen yhteisön saavuttamaan omavaraisuuden. Lasten koulutus ja hyvinvointi on lähellä sydäntäni ja voisin auttaa lastenhoidossa tai koulun rakentamisessa tai viljelyssä.


Kuva: Kilroy

8. Majoitusmuoto

Matkoillani majoitun kaikista mieluiten rauhallisiin Villoihin tai Spa-hotelleihin. Yritän etsiä aina rauhallisen paikan, jossa ei ole paljoa hälinää ja liikenteen melua. Sauna ja hieronta on aina plussaa hotelleissa. Majapaikan vaatimukset tietenkin riippuvat paljon matkakohteesta, kaupungeissa se on yleensä hotelli, muualla mielellään jotain muuta.

Kuva: rantapallo/Innovation Norway/CH - visitnorway.com

9. Luontokohde

Norjan vuonot on täydellinen luontounelma. Toivottavasti se toteutuu pian. Norjan matkoiltani on jäänyt mieleen juuri huikea luonto, korkeat vuoret ja upeat vuonot. Talot ja pihat ovat niin kauniita Norjassa. En voi lopettaa ihastelemasta niitä. Haaveena on lähteä autolla kiertelemään Norjan kapeita pikkuteitä, vuoren rinnettä ylös ja alas. Istua vuonojen rannalla katselemassa huikeita maisemia. 
  

10. Ruoka & juoma

Italialainen ruoka maistuu aina: herkullista ja yksinkertaista. Arvostan laadukkaita paikallisia raaka-aineita ja ruuanvalmistuksessa kunnioitetaan perinteitä ja se valmistetaan rakkaudella, niin se ei voi olla muuta kuin hyvää ryyditettynä satokauden kasviksilla. Vaikka pasta ei ole terveydellisesti paras mahdollinen, niin se maistuu minulle. Hyvän ruuan kanssa nautin mielelläni lasillisen viiniä.

Pyrin aina matkoilla maistamaan paikallisia ruokia, niin ulkomailla kuin kotimaassa. On kiva maistella uusia makuja. Hyvä ruoka on tärkeä osa matkaa.


Haastan mukaan seuraavat viisi blogia:

Lady of The Mess


Kerro omista reissu-unelmistasi 10 kategorian alle. Lisää oman juttusi linkki Kohteena maailma  -blogin 
Kymmenen reissu-unelmaa -jutun kommentteihin.

Kopioi nämä lyhyet säännöt oman postauksesi loppuun ja haasta viisi bloggaajaa mukaan kertomaan reissu-unelmistaan.
 
Millaisia reissu-unelmia sinulla on?
 
Mari

19.3.2019

Mitä luen?


Nykyisin jää aika vähän aikaa lukemiseen, vaikka se mieluinen harrastus onkin. Arki-iltoina, työpäivän jälkeen selaillen lehtiä. Romaaneja luen eniten lomilla. Kirja kuuluukin vakiovarusteisiin laukkua pakatessa. Kesällä luen myös paljon terassilla iltaisin, kun aurinkoa on laskemassa ja ilta viilentymässä. Välillä istun yömyöhään terassilla torkkupeiton alla ja luen. Arki-iltana saatan lukea sängyssä ennen nukahtamista, mutta minulla on vähän huono tapa juuttua lukemaan puoleen yöhön. Kirjaa ei malta jättää kesken.


Leppoisaa iltalukemista oli Michelle Obaman kirja Minun tarinani. Itse asiassa luin sen juuri loppuun. Se on mielenkiintoinen tarina entisen presidenttiparin elämän varrelta. Michellen lapsuudesta, aviomiehen tapaamisesta ja valmistautumisesta valtion päämiehen tehtävään ja kaiken loppumisesta sekä totuttelusta tavalliseen elämään ilman palvelusväkeä. Kirja on kirjoitettu selkeästi ja mielikuvat heidän elämästä tulevat selkeinä kuvina kirjaa lukiessa. Aloitin kirjan Lapin lomalla. Joka ilta kun mieheni tuli nukkumaan, hän kysyi, mitäs Obamalla on nyt tapahtunut? Sain kerrata kaiken lukemani. Kirja on täynnä hauskoja yksityiskohtia presidenttiparin elämästä.




Yöpöydän laatikossa on muutamia kirjoja, joita selaillen jatkuvasti. Niistä löytyy aina jotain uutta, vaikka olen ne lukenut moneen kertaan läpi. Yksi niistä on Pippa Laukan Hyvinvoiva nainen. Kirjasta pitää tarkistaa jatkuvasti joitain asioita tai sitten vaan selailla asioita satunnaisesti. Kirjassa kerrotaan, miten nainen voi ylläpitää terveyttään ja hyvää oloaan läpi elämän. Siihen kuuluu oleellisena osana terve järki. Kun ikää tulee, niin miten säilyttää iän mukanaan tuomat muutokset säilyen kuitenkin hehkuvana ja tasapainoisena. Perusasiat ovat varmasti monelle tuttuja. Pippa tarkastelee hyvinvointia, terveyden, liikunnan ja ravinnon näkökumasta kehon muutoksissa. Kirjasta löytyy paljon myös sellaista tietoa naisen kehosta, mitä en aikaisemmin ole tiennyt, kuten telomeereistä, jotka ovat pitkän iän salaisuus. Kantasoluista on myös hyvää tietoa naisille.


Toinen on Katri Syvärisen Löydä elämän taika on kaunis ja koskettava tarina Katrin omasta elämästä. Loppuunpalamisesta ja noususta uuteen tasapainoiseen elämään. Kuinka ylisuorittajan rajat tulevat jossain vaiheessa vastaan. Suuntaa ja tottumuksia on vaikea muuttaa, mutta se on mahdollista. Uuvuttavista uskomuksista voi päästää irti, jolloin edessä on helpompi elämä. Siitä voi ja saa nauttia. Elämässä voi oppia toteuttamaan omia unelmia, joita toivottavasti jokaisella on. Katrin viisaat sanat: "Mieti, mitä haluat ja raivaa rajoittavat uskomukset mielestä. Voit olla täydellisen epätäydellinen ja silti riittävä. Elämän taika löytyy sinussa."


Kolmas vakkarikirja on Mats-Eric Nilssonin Aitoa ruokaa. Selailen kirjaa aika ajoin ja palauttelen mieleeni kirjassa kerrottuja viisaita näkökulmia ruuasta, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että noudatan tarkasti kaikkia kirjassa kerrottuja asioita omassa elämässäni. En ole ehdoton ruokani suhteen ja voin välillä lipsua tilanteen mukaan. Kirja kertoo väärentämättömästä ruuasta tai se on oikeastaan opas puhtaaseen ja turvalliseen ruokaan. Vaikka elämme Suomessa, jossa luonto on vielä puhdasta ja elintarviketeollisuutta valvotaan tarkasti, niin ruuan mukana saadaan elimistöön paljon lisäaineita ja muuta mössöä, jota elimistömme ei tarvitse. Kaikki on lopulta kiinni itsestämme - mitä itse haluamme.

Nyt lukulistalla on pari tosi mielenkiintoista kirjaa, ja odotan sitä hetkeä, että voin paneutua niihin oikein kunnolla ajan kanssa. Ensimmäinen uusi kirja on Olli Postin kirja Supermarket Survival, jossa hän toteaa, että trendien mukaan ei kannata elää, sillä ne muuttuvat. Tärkeämpää on syödä omien päätösten mukaan ja valita puhdasta, ravitsevaa ruokaa. Jokainen ihminen on erilainen ja kaikille ei sovi kaikki. Itse olen Ollin oppien kanssa täysin samaa mieltä, kun elimistössä on joku vajaus, niin se osaa kyllä pyytää sitä mieliteoilla ja tässä en tarkoita karkkia tai shipsejä tai mitään muutakaan epäterveellistä höttöruokaa. Minulla ainakin on kausia, jolloin voin ahmia pähkinöitä, avokadoja tai omenoita vaikka kuinka paljon. Kirjassa todetaan, että länsimainen tehotuotettu teollisuusruokaa nauttiva ihminen elää ravinnevajauksessa ja siksi nälkä iskee jatkuvasti. Kun ruoka on rikasta ja oikeanlaista, kylläinen olo pysyy kauan ja vointi on vireä. Kirja ei hae täydellisyyttä, vaan ohjaa oikeisiin valintoihin ihan tavallisessa supermarketissa.


Hain juuri postissa Maria Boreliuksen kirjan Hyvinvoinnin vallankumous - tulehdusta ehkäisevä elämäntapa. Piti heti selailla kirjan sivuja ja lukea sieltä täältä katkelmia. Kirja on tutkimusmatka kirjoittajan omaan elämänmuutokseen. Hänellä oli hieman yli 50 vuotiaana tuntemuksia, joihin hän etsi ratkaisua. Aika samanlaisia kuin mitä monella ikääntyvällä naisella on. Mielessä pyörii vanheneminen ja väsähtäminen, kun ei enää jaksa yhtä paljon kuin nuorena. Menetetty nuoruus voi synnyttää alakuloa.  Harmittaa, kun kasvoihin ilmestyy ryppyjä ja vatsamakkarat suurenevat. Oma kroppa tuntuu kulahtaneelta. Marialla oli lisäksi nivelkipuja, selkäongelmia sekä vaihdevuosi- ja suolistovaivoja, joihin ei löytynyt selkeää syytä, siksi hän lähti tiedonhankintamatkalle ja tuloksena on siis tämä kirja. Kirja sisältää vinkkejä uuden, valoisan tulehdusta ehkäisevään elämäntapaan. Kiinnostuin kirjasta kun itse etsin tietoa hiljaisesta tulehduksesta ja sen vaikutuksesta sairauksiin, etenkin niveliin ja väsymykseen. Kirja avaa silmät omaan itseemme viiden kohdan yksinkertaisilla ohjeilla. Ehkä opin taas jotain uutta, luettuani kirjan kokonaan.

Millaisia kirjoja sinä luet ja onko hyviä suosituksia?

"Se mitä on takanamme
ja se mitä on edessämme
ovat pikkuasioita verrattuna
siihen, mitä on sisällämme."
- Henry Stanley Haskins -

Haleja ja ihanaa, että olet siellä <3

Mari

17.3.2019

Ihan tavallinen viikonloppu

Viikonloppujen merkitys on kasvanut viime aikoina elämässäni. En tiedä mistä johtunee, mutta odotan viikonloppuja ihan valtavasti. Onkohan se tämä ikä, kun voimat alkavat hupenemaan, vai mikä? No, joka tapauksessa olin järjestänyt itselleni vapaapäivän perjantaiksi, jotta saan vetää henkeä yhden päivän normaalia viikonloppua pidempään. Aika tietenkin on mennyt kuin siivillä.



Perjantaina kävin äitini luona siivoamassa ja järjestelemässä keittiön kaappeja. Vieläkö teillä laitetaan kaappeihin hyllypaperit? Ei meillä, mutta äidillä laitetaan. Ensinnäkin hyllypaperia ei löydy kaupoista ihan helpolla, Sen valmistus on lähes lopetettu. Clas Ohlsonilta sitä kuitenkin vielä löytyy ja jopa kahta eri kuosia. Äidin kaapit on ihan modernit ja eivät hyllypapereita kaipaa, mutta kun ne on aina paperoitu, niin nytkin. Kaikkiin alakaappeihin siis puhtaat marmorikuvioiset hyllypaperit. Kaapit pestiin kauttaaltaan ja iso osa asioista, jotka eivät enää ole olleet käytössä, vietiin kierrätykseen SPR:n Konttiin. Ihan ehjiä, hyviä asioita. Toivottavasti ne saavat hyvän uuden elämän jossain toisessa kodissa.


Iltapäivällä tapasin poikani ja hänen puolisonsa sekä suloistakin suloisimman lapsenlapseni. Nuori neitokainen oli menossa ensimmäisiin karatekilpailuihin parin viikon kuluttua. Jännää! Pizzapöydän ääressä tarinoitiin ja naurettiin. Ah, näistä lasten tapaamisista saan voimaa valtavasti. Sain myös hieman apua tietokoneongelmissa. Vaikka työssäni käytän jatkuvasti tietokonetta, niin silti törmään aika usein vapaa-ajalla tilanteisiin, joista en selviä yksin. Onneksi lapset auttavat auliisti. Se mikä on ihanaa, niin minun ei tarvitse arkailla kysyä heiltä "tyhmiä kysymyksiä". Välillä taidan kuitenkin saada makeat naurut aikaan. Sellaista se elämä vaan on, en ole elänyt lapsuutta, saati nuoruutta tietokoneiden kanssa. Ennen oli paperi ja kynä sekä manuaalinen kirjoituskone (myöhemmin sähköllä), joten kymmensormijärjestelmä on hyvin hallinnassa. Lankapuhelin oli ruokailuhuoneessa ja siinä ei voinut kaikkien kuullen lörpötellä salaisia asioita kavereiden kanssa. Välillä ihmetyttää, mitä kaikkea ihmiselämän aikana ehtii tapahtumaan. Lapsuudesta tähän ikään on ehtinyt tapahtua valtavan paljon kehitystä.

Lauantaina lähdimme Hesaan katselemaan pääkaupungin elämänmenoa ja poikkesimme syömässä. Mies sai valita tällä kertaa ruokapaikan. Hänellä on ollut viikkokausia kamala kebabhimo, joten se oli nyt pakko tyydyttää. Minä valitsin kuitenkin falafelit kebabin sijaan. Kaupungilla oli hiljaista, johtuen tihkusateesta. Ajelimme hiljaa kaupungin kapeita katuja ja katselimme ympärillä olevia rakennuksia. Joo, tämä on meidän kummallinen harrastus.

Sunnuntaiaamuna heräsin formuloihin. Pitkä odotus on päättynyt ja kisat alkoivat vihdoinkin, joten joka toinen viikonloppu meillä jännitetään kädet hikoillen. Miehelle kisat ovat kaikki kaikessa. Olen hengessä mukana, vaikka en niin fanita kilpailuja. Onhan suomalaiskuskien menestystä toki mukava katsoa.

Piirakka valmiina uuniin!
Aamupäivällä siivosin kodinhoitohuoneen pari kaappia. Heitin vähän tarpeettomia tavaroita pois ja samalla kone pyöritti pyykkiä puhtaaksi ensi viikkoa varten. Nyt uunissa on mustikkapiirakka, joka tuoksuu ihanalle. Pakastimesta on lähes kaikki marjat syöty. Mustikkaa tuli viime kesänä hamstrattua reilusti, joten sitä riittää vielä kesään asti, ellei nyt ihan villiinnytä syömään niitä. Olen yrittänyt viime aikoina terästäytyä syömään entistä terveellisemmin. Kasvisten määrää on vaikea lisätä, mutta smoothieen saa upotettua ison määrän kasviksia ja näin päivän kasvissuositukset täyttyvät helpommin. Onko sinulla vinkkejä, miten lisätä kasvisten määrää päivän aterioissa? Hedelmiä meillä syödään paljon, mutta puoli kiloa kasviksia on vaikea saada joka päivä. Tähän liittyen minulla odottaa pari mielenkiintoista kirjaa yöpöydällä.

Nyt on pakko lopettaa, sillä selän takana uunissa mustikkapiirakka näyttää valmiille. On myös aika aloittaa päivällisen valmistaminen. Jääkaapissa odottaa broilerin sisäfileet marinaadissa. Jos pakastimessasi on mustikoita, tässä perusohjeeni mustikkapiirakalle.


Mustikkapiirakka

150 g voita
1 dl tummaa sokeria 
(minulla oli perulaista Zucchero di Canna luomusokeria)
1 iso muna
1 1/2 dl kaurajauhoja
1 1/2 dl täysjyvävehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl kaardemummaa

Täyte: 
1 prk Oatly Fraiche
vajaa 1/2 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
1 muna
mustikoita

Tee näin: Vaahdota voi ja sokeri ja lisää muna ja kuivat aineet. Levitä taikina leivinpaperilla vuorattuun piirakkavuokaan. Kaada täyte pohjan päälle ja lisää mustikat jäisinä. Paista 200 asteessa noin 30 minuuttia.


Kaunista sunnuntain jatkoa!

Mari

15.3.2019

Vähemmän muovia

Ilmasto-ongelmat ja kierrätys ovat nousseet ajankohtaisimmiksi keskustelunaiheiksi lähes kaikissa foorumeissa. Tänään opiskelijat marssivat ilmastonmuutoksen puolesta, että me aikuiset heräisimme huomaamaan, mitä ympärillämme tapahtuu. On erittäin hyvä, että asiasta keskustellaan ja herätellään ihmisiä pitämään huolta ympäristöstä ja ohjataan kestävämpään elämäntapaan. Onhan kyseessä tämä meidän yhteinen maapallo.


Muistan kun esikoinen tuli eräänä päivänä 90-luvulla koulusta kotiin ja pisti meidän keittiön kierrätyksen uusiksi. Koulussa oli käsitelty kierrätystä ja sieltä tuotiin heti opit kotiin. Eko-Erkki vieraili tuolloin ahkerasti meidän perheen keittiössä, tarkistamassa oliko roskat lajiteltu oikein. Kompostoria käytiin vähän väliä kurkkimassa, nousiko sieltä höyryä. Mullaksi maatuneet ruuantähteet siirrettiin kasvimaalle mansikoiden ja porkkanoiden kasvuvoimaksi.

Muoviton maaliskuu on erinomainen tapa herättää asiasta keskustelua ja miettiä omia kulutustottumuksia ja kierrätystä. Kuten kaikessa muussakin, niin en ole tässäkään asiassa ääripääihminen. Järki kädessä ostan tuotteita ja hoidan kierrätyksen. Tällaiset tempaukset saavat ainakin minut tsemppaamaan ja miettimään ostotottumuksiani taas kerran. Heti alkuun täytyy ihmetellä, miksi kaikki täytyy pakata niin moninkertaisiin pakkauksiin, vähempi riittäisi.

Mikä on kampanjan idea? Muoviton maaliskuu -kampanja kannustaa kuluttajia ja yrityksiä kertakäyttömuovin karsimiseen sekä löytämään helppoja tapoja joilla kulutusta voisi vähentää. Kampanjan taustavaikuttajana on europarlamentaarikko Heidi Hautala sekä monet yritykset. Valtamerien muovipusseihin sotkeutuneet linnut ovat varmasti jokaisen mielikuvissa vieläkin, vaikka niiden uutisoinnista on vierähtänyt jo hetki aikaa. Syytä herättelyyn siis on, sillä muovin kulutus on vain kasvanut eli se on tuplaantunut viimeisten 20 vuoden aikana. Toivotaan, että huippu on nyt saavutettu ja tästä lähdetään jyrkkään kulutuksen laskuun.


Kierrätys kuntoon

Muovin ei pitäisi päätyä luontoon, siitä jokainen on varmasti samaa mieltä. Olen huomannut, että moni ystävä ja tuttava on siirtynyt lajittelemaan ja kierrättämään roskia laajemmin kuin ennen. Rinki Oy kerää pääkaupunkiseudulla lajittelujätteen ja lupaa nettisivuillaan käyttää ”pakkausjätemateriaalin raaka-aineena uusien tuotteiden valmistamiseen. Kierrätys on tärkeä osa kiertotaloutta – sen avulla minimoidaan materiaalihukka ja jätteen syntyminen sekä säästetään energiaa ja luonnonvaroja." Lisää voit lukea täältä.


Kaupassa käydessä huomaan, että yhä useammalla oma kauppakassi on jo itsestäänselvyys. Kassalla myös kysytään, haluanko muovikassin – se on minusta hyvä asia. Kevyt kangaskassi laukussa ei paina paljoa ja se kulkee helposti mukana. Meillä syödään paljon hedelmiä ja turhia hedelmäpusseja tulisi tolkuttoman paljon, jos hedelmät pakkaa kaikki omiin pusseihin. Monet hedelmät eivät tarvitse erillistä pussia lainkaan, esimerkiksi banaanit voi kantaa kotiin ilman pussia. Syksyllä ostin kestohedelmäpussin, joten aika monta turhaa muovipussia jää ottamatta kaupan pussirullasta. Hintalaput saa kestopussiin sitä varten tarkoitettuun kohtaan. Jos olet käsityöihminen, niin kestohedelmäpussin virkkaa tai ompelee nopeasti jämäkankaasta.

Kosmetiikka on pääosin pakattu muovipulloihin. Helpoin tapa vähentää pullojen määrää on ostaa täyttöpakkauksia ja siirtää neste kauniiseen käytettyyn pulloon tai siirtymällä käyttämään palasaippuaa. Palasaippuat ovat ihania, ne tuoksuvat kylpyhuoneessa ja ovat yhtä hygieenisiä kuin muovipullo, vaikka toisin usein ajatellaan. Itse olen heikkona palasaippuoihin ja tuon hyvältä tuoksuvia saippuapaloja matkoilta kotiin, etenkin Kreikan oliivisaippuat ovat ihan huippuhyviä. Valitsemalla luomukosmetiikkaa vähennät mikromuovien joutumista vesistöihin pesuveden mukana, mutta tämä on niin yksilöllinen asia, etten puutu siihen tämän enempää. Kokemuksesta tiedän kosmetiikkatuotteiden valinnanvaikeuden, kun itselläni on herkkä atooppinen iho. Kaikki ei vaan sovi.

Koti puhtaaksi

Samoin kuin kosmetiikassa myös kodin puhdistusaineissa on paljon mikromuovia. Joitain vinkkejä löydät edellisistä kirjoituksistani täältä ja täältä. Oletko törmännyt kestäviin ja pestäviin Bee’s Wrap mehiläisvahakelmuihin? Tämä eettisesti ja ekologisesti valmistettu tuote on minulle melko uusi, mutta tervetullut uutuus. Suojaan jääkaappiin menevät tuotteet tarkasti ja mehiläisvahakelmun avulla jää monta elmukelmupalaa käyttämättä. Näistä lisää ihan kohta.

Vaatteissa on muovia

Siirtymällä käyttämään luonnonkuituvaatteita ja asusteita, voi vähentää mikromuovia. Etenkin fleecet ja tekniset urheiluvaatteet sisältävät mikromuovia, ja se irtoaa tiheiden pesujen yhteydessä pesuveteen ja siitä hiukkasina vesistöön. Monissa tekokuiduissa (mm. polyesteri ja elastaani) muovi on yhtenä pääraaka-aineena. Muita yleisesti käytettyjä muoviperäisiä kuituja ovat akryyli ja polyamidi.


Pienillä muutoksilla

Tosiasia on se, ettei muovin käyttöä voida lopettaa kertaheitolla, tai ei ehkä koskaan. Valinnoilla voi kuitenkin vaikuttaa muovin joutumista luontoon tai omaan kehoomme. Usein kuulee, että ei me täällä pohjolan kolkassa voida vaikuttaa koko maailman ympäristöongelmaan, jossa isot maat saastuttavat paljon enemmän kuin me. Ei voidakaan, mutta jos jokainen ajattelee niin, ei mitään muutosta tapahdu. Minä haluan kantaa omalta osaltani vastuun siitä, millaisen maailman jätän lapsilleni ja lapsenlapsilleni.

Maailma on muuttunut omista lapsuusajoista paljon, samoin pakkaaminen. Lapsuudessa ostettiin leivät leipäkaupasta ja ne kietaistiin silkkipaperiin, maito ostettiin tonkasta suoraan kannuun tai se haettiin maitotilalta ja leikkeleet, juustot ja lihatuotteet käärittiin paperiin ja niitä sai ostaa juuri niin monta viipaletta kuin halusi. Lähes kaikki tuotteet oli ostettavissa irtotavarana. Kuinka moni olisi valmis ostamaan elintarvikkeet kaupasta ilman hygieenisiä muovipakkauksia? Nykyisin muovi mahdollistaa monenlaisia asioita, koska se on materiaalina erittäin monikäyttöinen. Jos hieman katselee ympärilleen, niin huomaa, että muovia on joka paikassa.


Miten itse yritän vähentää muovia? Sen lisäksi, että pyrin kuluttamaan vähemmän, kierrätän ja teen valintoja ostoksissani, niin alla olevat asiat ovat minulle tärkeitä. Mistään ei tarvitse luopa, ainoastaan muuttaa tottumuksiaan.

1. Kestoastiat aina kun se on mahdollista – yleensä aina on. Meillä ei käytetä kertakäyttöastioita eikä muovipillejä. Vanhoja muoviastioita ei kuitenkaan kannata heittää pois, vaan ekologisempaa on käyttää ne loppuun esim. eväs- tai pakasterasioina.

2. Kestohedelmäpussit. Kulkevat aina laukussa mukana. Olen ostanut useampia kangaskasseja, jotka mahtuvat hyvin jokaiseen käyttämääni laukkuun. Näin varmistan, että kassi on aina mukana, jos poikkean kauppaan.

3. Täyttöpussit ja palasaippuat. Monia tuotteita saa täyttöpusseissa ja klassisessa palasaippuassa on nostalgiaa.

4. Ekologiset puhdistusaineet siivouksessa sekä höyrypesuri.

5. Luonnonkuitua vaatteissa ja kodin tekstiileissä.

6. Luonnonkosmetiikkaa, jos sopiva tuote löytyy atooppiselle iholleni.


Haluan vielä muistuttaa kierrätyksestä. Kun muovit kerää eri astiaan, niin ei mene viikkoakaan, kun huomaa miten paljon kotitaloudessa tulee pakkausmuovia. Se viimeistään herättää miettimään lajittelun ja kierrätyksen merkityksen.

Onko sinun maaliskuu muoviton?

Mari