Veden sylissä

Avantouinnista on talven aikana kirjoiteltu ja keskusteltu, siitä on tullut trendiharrastus ja yksi sun toinen pulahtelee veteen pakkaspäivinä. Minäkin haluan jakaa oman kokemukseni talviuinnista, koska avantoon pulahtaminen on merkityksellinen osa uusia päivärutiinejani. 

Rannalla ajatukset kirkastuvat ja vapaudun kaikista huolista. Olen yhtä luonnon kanssa. Tuttujen reittien maisemat muuttuvat vuoden aikana ja aina on jotain uutta katsottavaa. Se on ihaninta. Luonto on auttanut minua hengittämään ja ymmärtämään, että elämä on tässä ja nyt. Meri on aina kiehtonut minua valtavasti, sen yllätyksellisyys ja voima. Talvellakin meressä tapahtuu jään alla monia asioita, uidessa kuulee kun jäät soittavat kauniisti jääkellojaan. Välillä jää kirskuu kirkkaana ja välillä se peittyy lumen alle. 

Avanto aikaisin aamulla

Olet varmasti kuullut avantouinnin terveysvaikutuksista, kuinka se kohentaa yleisterveyttä monella tapaa ja kuinka kylmään pulahtaminen rentouttaa. Keho saa kylmähoitoa. Kylmän veden kosketus on upea. Meri kiehtoo minua valtavasti, sen yllätyksellisyys ja voima. Talvellakin meressä tapahtuu jään alla monia asioita, uidessa kuulee kun jäät soittavat kaunista sävelmää. Talven aikana jäät sulavat ja jäätyvät uudelleen. Välillä kirskuvat kirkkaina ja välillä peittyvät lumen alle. 

Terveysvaikutukset eivät ole tuulesta temmattuja, sillä tutkimukset viittaavat siihen, että kylmän veden keholle aiheuttama stressireaktio vaikuttaa verenpaineeseen, mielialaan ja stressinhallintaan. Itse uskon, että kylmässä vedessä uinti vaikuttaa ihmisiin eri tavalla. Uimakopissa tulee keskusteltua muiden uimareiden kanssa ja väittäisin, että yleisin vaikutus kylmällä vedellä on mielialaan. Kuulen lähes joka päivä, kuinka uinti tekee hyvää, piristää ja siitä tulee hyvä olo. Moni kertoo uinnin vaikuttavan unen laatuun. Flunssat ja muut sairaudet ovat myös pysyneet poissa. Uimakopissa on aina iloinen puheensolina ja aurinkoiset tervehdykset uimakavereille.

Luokittelen itseni vielä amatööriuimariksi, sillä aloitin kylmään veteen siedätyksen viime keväänä. Harmittaa kun en laittanut ylös, milloin se tapahtui. Muistelen, että se oli huhti-toukokuun vaihteessa. Aluksi kävin vain dippaamassa laiturin päässä hytisten. Vesi tuntui kamalan kylmälle. Olen aina ollut arka menemään kylmään veteen (joka tarkoittaa muiden mielestä lämmintä vettä). Monena kesänä uiminen on jäänyt kokonaan väliin, koska uimavedet eivät mielestäni ole lämmenneet riittävän lämpimiksi. Päätin kuitenkin keväällä, että menen veteen, vaikka se olisi kuinka kylmää. Sitä kannusti myös pitkään jatkunut hermokipu, jonka vuoksi olin valmis tekemään mitä vaan, että kipu laikkaisi edes hetkeksi. Kylmä vesi puudutti vasemman puolen ihanasti, tunsin puuduttavan kylmää, mutta kipu hellitti.

Kesällä uskaltauduin jo uimaa pidemmälle ja uintimatka piteni koko ajan kesän aikana. Loppu kesästä uin jo pitkiä matkoja ja voin sanoa, että nautin vedestä. Vedet kylmeni kesän jälkeen suht nopeasti noin viiteen asteeseen. Jatkoin uintia. Niin kauan kun meri ei jäätynyt, pyrin uimaan saman matkan kuin kesällä. Meren jäätyessä avantoa piti auki pumppu. Onneksi avanto pysyi melko suurena, jotta siinä pystyi uimaan ympyrää. Kokeneemmat uimarit rehvastelivat sadalla uintivedolla ja en halunnut jäädä huonommaksi. Kyselin jatkuvasti avantouintikonkareilta neuvoja ja vinkkejä, miten he uivat ja kuinka pitkään ovat avannossa. 

Vesien kylmetessä ostin neoprene tossut ja hanskat. Hämmästyin niiden vaikutusta kylmässä vedessä. Kaikki tuntui nyt paljon helpommalle, kun sormet eivät jäätyneet. Villamyssy oli myös tärkeä varuste pakkasella. Pään kastelua ei suositella, koska se lisää lämmönluovutusta. Uinnin jälkeen otan hanskat, tossut ja uikkarin heti pois ja kääriydyn lämpöiseen kylpytakkiin, vasta sen jälkeen kävelen uimakoppiin vaihtamaan lämpöiset vaatteet päälle. Merinokerrasto on ollut talven aikana ahkerassa käytössä. Se tutuu kylmällä iholla miellyttävälle. Sen päälle sitten lämmin neule ja tuulenpitävät takki ja housut.

Asiantuntijoiden mukaan avantouinti sopii kaikille. Sydänpotilaiden tulisi kuitenkin välttää suuria lämpötilaeroja ja sydämen rasituksia. Kylmäaltistus kuormittaa sydäntä ja supistaa keuhkoputkia. Jos sairastaa jotain pitkäaikaista sairautta on varmasti hyvä keskustella ennen uintiharrastuksen aloittamista lääkärin kanssa. Suurin osa säännöllisistä uintikavereistani on senioreja, mutta nuoremmatkin ovat innostuneet talviuinnista.

Kävelen aamulla parin kilometrin matkan avannolle. Se tekee hyvää. Matkalla ihailen luontoa, katselen ympärilleni ja nautin. Kiinnitän huomiota myös hengittämiseen. Yritän löytää rennon tavan hengittää. Vaikka olen joogannut vuosia, aina vain hengittämisen kanssa on ongelmia. Kun yritän keskittyä tietoiseen hengittämiseen, se menee suorittamiseksi. Olen ehkä uidessa ja liikkuessa kehittynyt hieman paremmaksi hengittäjäksi. Luin myös mielenkiintoisen kirjan hengittämisestä ja hengitystekniikoista (James Nestor: Hengitys). Tiesitkö, että harjoittelemalla hengityksen tilavuus kasvaa, kun pinnallisen hengityksen tilavuus jää alla puoleen litraan. Hyvin lyhyet hengitykset sisään ja ulos muuttuvat lähes hyperventiloinniksi. Tuttua minulle. 

Haluan vielä jakaa muutaman omakohtaisen neuvon uudelle avantouimarille.

1. Ensimmäisillä kerroilla kylmä vesi aiheuttaa hengityksen salpautumista. Muista hengittää rauhallisesti - se auttaa. Kiinnitän hengitykseen erityisesti huomiota kun kastaudun. Muutaman sekunnin jälkeen hengitys tasaantuu ja uinnista tulee nautinnollista.
2. Ota kokenut harrastaja ensimmäisellä kerralla mukaan
3. Älä ylisuorita, pyri nauttimaan veden sylissä
4. Kymmenen minuuttia on ehdoton yläraja kylmässä vedessä oleiluun ilman valvontaa
5. Pukeudu lämpimästi avantouinnin jälkeen. Helposti puettavat vaatteet sopivat parhaiten. Minä suosin merinovillaa. 
6. Ota mukaan lämmintä juotavaa, jos uinnin jälkeen tunnet itsesi viluiseksi.

Olen itse jäänyt kylmän veden koukkuun. Euforinen tunne, kuten monet sanovat vai jotain muuta - sen tiedä. Tunnustaudun avantouintiriippuvaksi. Aamuja on vaikea aloittaa ilman uintia.

Jäät lähtevät merestä

Olet varmasti kuullut, että kylmä vesi aktivoi ruskeaa rasvaa. Tämä on myös terveydelle hyväksi sekä painonhallinnalle. En itse ole havainnut painon laskua, mutta keho tutuu virkeälle koko päivän uinnin jälkeen. Stressinhallintakeinona koen kuitenkin uinnin erinomaisena. Kaikki muu unohtuu, kun pulahdan veteen. Viime viikkoina aurinko on paistanut avantoon ja se on lisännyt mielihyvän tunnetta tuplasti. 

Talviuintikausi on lopullaan ja vedet alkavat lämmetä. Jatkan uintia ja toivottavasti pääsen avantoon myös ensi syksynä ja talvena. Oletko sinä käynyt pulahtamassa talven aikana vai odotatko kesän lämpimiä vesiä?

Veden sylissä koen upeita nautinnon hetkiä.