31.12.2018

Taakse jäänyttä...







Vuosi vaihtuu ihan kohta ja on aika suunnata katse eteen päin tulevaan. Vuoden vaihde on jonkinlainen tilinpäätöksen kohta ja väistämättä tulee kelailtua, mitä kuluvana vuonna oikein tapahtui ja sattui. Paljon... iloisia tapahtumia, onnen hetkiä, rakkautta ja kauniita asioita, joista en oikein osannut edes uneksia vuosi sitten. Päällimmäisenä mielessä on kiitollisuus ja onni.

Vaikka elämässä on myös niitä surullisia ja vaikeita asioita, niin kuitenkin ne kirkkaimmat elämän helmet jäävät muistoihin päällinmäiseksi. Vuoden aikana oli monta ihanaa tapahtumaa ja viimeisimpänä niistä oli ihana joulu. Sain kaikki lapset perheineen vierelleni jouluaattona ja kun katsoin heidän toimiaan, niin suuri kiitollisuus valtasi mieleni. Kaikki on hyvin.

Tuleva vuosi on muutoksen vuosi työelämässä ja odotan sitä hieman jännittyneenä. Puoli vuotta on ollut aikaa sopeutua tilanteeseen ja olen yrittänyt parhaani listaamalla positiivisia asioita. Tuleva vuosi on myös täynnä arvoituksia, joita ei ennalta voi edes aavistaa. Odotan tulevaa kuitenkin valoisalla ja uteliaalla mielellä.

Tapanani ei ole tehdä kovin tarkkoja uuden vuoden lupauksia, vaikka kyllähän niitä tulee mietittyä näin vuoden vaihteessa. Olisi hienoa, jos saisin itseni liikkeelle entistä useammin. Haaveilen siitä, että aamulla pääsisin lenkille raikkaaseen ulkoilmaan, mutta usein kahvikuppi ja aamun Hesari vievät voiton tuossa taistelussa. Yritän kuitenkin lisätä liikuntaa tulevana vuonna. Hyvää se tekee minulle.

Haluaisin myös enemmän aikaa omille jutuille. Monta vuotta on mennyt niin, etten ole "ehtinyt" lukemaan kirjoja kuin lomilla. Toivottavasti löydän tähänkin aikaa jostain. Tämän blogin kirjoittaminen on myös jäänyt vähäiselle ja aikaa ei ole ollut riittävästi, jotta olisin voinut keskittyä tähän niin hyvin kuin haluaisin. Ensi vuodelle on jo muutama kiva juttu tiedossa. Olen tilannut kahteen lasten teatteriesitykseen liput. Nautin suunnattomasti, kun saan viettää aikaa lastenlasten kanssa ja teatterireissut ovat tärkeitä yhteisiä hetkiä.

Muutaman viikon päästä pääsen myös Lappiin. Olen odottanut sitä kovasti. Tänä vuonna ehkä vielä enemmän kuin muina vuosina. Nostan sukset ladulle ja heitän repun selkään - annan mennä. Valkoinen lumi, hiljaisuus ja rauha, se on hiihtolenkillä parasta.

Lopuksi haluan kiittää sinua siellä ruudun toisella puolella. Iso kiitos kun olet käynyt lukemassa kirjoituksiani. Olet minulle tärkeä ja ihanaa, että olet siellä. Olisi kiva kuulla sinustakin jotain ja millainen vuosi sinulle on odotettavissa.

Onnekasta ja muistorikasta uutta vuotta sinulle!

Mari

22.12.2018

Paras joululeipä


Tätä hedelmäistä leipää olen leiponut jo useampana jouluna ja se on ollut  meidän perheessä huippusuosittu. Leipä on siitä ihana, ettei siihen laiteta lainkaan rasvaa, koska leivän mehevyys syntyy taikinaan lisättävistä hedelmistä ja pähkinöistä. Hedelmiä ja pähkinöitä voi vaihdella oman maun mukaan. Leipä säilyy tuoreena muutaman päivän, mutta yleensä se tulee syödyksi jo heti lämpimänä. Alkuperäinen ohje on Anu Harkin, joka on julkaistu vuosia sitten Maku-lehdessä.



Hedelmäinen joululeipä 


(ohjeesta tulee 2 leipää)

50 g tuorehiivaa
6 dl vettä
2 rkl juoksevaa hunajaa
1 tl ruususuolaa
1 dl kauraleseitä
1 dl kaurahiutaleita
n.10 dl täysjyvä vehnäjauhoja
1 dl pähkinöitä rouhittuna
2 dl kuivattuja aprikooseja, omenan renkaita tai 
muita hedelmiä leikattuina


Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen ja lisää suola ja hunaja. Sekoita joukkoon kauraleseet ja -hiutaleet sekä vehnäjauhoja sen verran, että taikinasta tulee vellimäistä. Lisää rouhitut pähkinät ja hedelmät. Alusta taikinaan loput jauhot vähitellen, kunnes taikina on sopivan kimmoisaa. Kohota peitettynä noin tunti.

Jaa taikina puoliksi ja muotoile kahdeksi pitkulaiseksi leiväksi ja nosta ne voideltuihin vuokiin (n.1litra). Kohota ja ripottele päälle hieman jauhoja ja koristele pähkinöillä, siemenillä tai hedelmillä. Paista leivät 225 asteessa noin 25 minuuttia.


Ohjeesta tulee kaksi leipää. Paista leivät pitkulaisissa paperisissa paistovuoissa. Saat leivistä kivan ruokalahjan, kun käärit leivän kakkupaperiin ja solmit nauhan leivän ympärille. Itse tehdystä lahjasta huokuu aito välittäminen. Aivan varmasti ilahdutat lahjan saajaa, sillä tämä leipä on herkkua.

Ihanaa tuoreen leivän tuoksuista viikonloppua!

Mari 

19.12.2018

Tule joulu







Tule joulu kultainen ...

Odotan joulua, mutta olen oppinut olemaan stressaamatta joulukiireestä. Päivät vähenevät pikku hiljaa ja tuntuu siltä, että tänä vuonna joulu tulee liian nopeasti. Joka puolella huomaan asioita, joita olisi kiva tehdä vielä ennen joulua, mutta en taida ehtiä. Lähestyn joulua kuitenkin asenteella: se mitä ei ehdi, jää tekemättä. Siivouksen ja jouluruokien laiton sijaan valitsen joulutorit, koulun joulujuhlan, joulukonsertin ja läheisten kanssa vietetyn ajan. Asioita, jotka ovat minulle tärkeitä joulussa. Eilen pääsin lapsenlapsen koulun joulujuhlaan. Lasten esitykset ja joululaulut koskettivat ja sydän oli pakahtua onnesta.

Joulussa tärkeintä on tunnelma ja yhdessä oleminen. Enkä pane pahakseni, että jouluna saadaan muutama ylimääräinen vapaapäivä. Toivon kovasti, että saamme tänne pääkaupunkiseudulle myös reilun kerroksen lunta ja pikku pakkasta. Joulun pyhinä voisi kaivaa sukset esiin ja suunnata ladulle.


Joululahjoja harkitusti

Minulla ei ole tapana ostaa lahjoja lahjojen vuoksi. Haluan, että lahjoilla on merkitystä saajalleen. Käytän paljon aikaa lahjan miettimiseen: onko se tarpeellinen ja millainen lahja ilahduttaisi saajaansa. Hyvä myös, jos lahja on pitkäikäinen. Jokaista perheenjäsentä muistetaan jouluna pienellä lahjalla, mutta lapsenlapset ovat pääosassa. Heille annetaan lahjaksi jotain tarpeellista ja hyödyllistä.

Vaikka kiire painaa joulun alla niin pyrin tekemään itse osan lahjoista. Villasukkia on valmistunut syksystä lähtien ja niihin on neulottu monta kaunista ajatusta sukkien saajalle. Lahjapaketteihin leivon myös joululeipää ja joulukakkuja, jotka viedään perille halauksin ja lämpimin joulun toivotuksin.





Joulupöytä

Jouluaterian kattaus on tärkeä. Etsin ideoita lehdistä, jotain erilaista ja yllättävää on kiva kattaa pöydälle. Joulupöydässä on ollut aikaisempina vuosina oksia luonnosta tai helmiä. Tänä vuonna teen joulupöydästä mahdollisimman luonnonläheisen, ehkä havuja, käpyjä ja sammalta mustalla pellavaliinalla.  Tummanpunainen joululiina vaihtuu tänä vuonna todennäköisesti tummempaan. Jouluiseen tunnelmaan kuuluu elävien kynttilöiden tuike joulupöydässä.

Paljon keskustellaan kynttilöiden polttamiseen liittyvistä pienhiukkasista. En pysty luopumaan kynttilöistä ja siksi valitsen mieluummin steariinikynttilän tai ihanalta tuoksuvan mehiläisvahakynttilän (joita tosin on vaikeampi löytää). Kynttilöiden yleisimmät raaka-aineet ovat steariini ja parafiini. Parafiini on öljynjalostuksen sivutuote, kun taas uusiutuva steariini on eläinperäistä talia tai palmuöljyä. Hyvä laatuisen kynttilän tunnistaa parhaiten haistelemalla. Puhdas steariini tuoksuu perinteisesti kynttilälle ja hyvä parafiinikynttilä ei juuri millekään. Huonolaatuisessa parafiinikynttilässä on pistävä haju ja se savuttaa palaessaan ja kuorikerros palaa huonosti. Sydänlangan päähän muodostuva musta pallukka kertoo siitä, että kynttilässä on kuona-aineita.

Vielä en ole lyönyt lukkoon, mitä joulupöydässä tarjotaan, mutta lehtien ruokaohjeet kiinnostavat tässä vaiheessa kovasti. Erilaisia kaloja täytyy olla runsaasti tarjolla ja pääruuaksi perinteiset laatikot, totta kai. Kinkkua pieni pala (ei olla paistettu itse kinkkua vuosiin) ja savukalkkunaa. Perinteisten laatikoiden lisäksi teen aina jonkun uuden laatikon tai uuniruuan. Bataatti- ja punajuurilaatikko ovat olleet suosittuja viime vuosina sekä jouluruukku. Ehkä ne löytyvät tänäkin vuonna joulupöydästä hieman muunneltuina.

Joulupöytään kuuluu myös jouluinen salaatti. Siinä saa olla paljon punaista ja vihreää väriä. Aikaisempina vuosina olen koristellut salaatin granaattiomenan siemenillä. Onko sinulla hyvä joulusalaatin ohje? Jälkkäriksi toivotaan usein luumurahkaa, mutta kuuluuhan jouluun myös kunnon suklainen täytekakku.

Lämmin höyryävä glögi kuuluu tietenkin jouluaattoon, vaikka eri merkkejä on maisteltu jo koko joulukuun ajan. Jouluaattoon valitaan paras glögipullo, mausteiksi manteleita ja rusinoita.





Joulusisustus

Huonekalut eivät meillä muuta jouluna paikkaa. Ainoastaan takkahuoneen kulmasta siirretään yksi pieni palli pois ja sen tilalle rakennetaan joulupuu. Kuusi odottaa vielä varastossa ja se siirretään loppuviikosta sisälle. Musta iso joulutähti on ripustettu hyvissä ajoin takkahuoneen ikkunaan ja jouluvalot ovat palaneet koko joulukuun eri puolilla asuntoa. Eukalyptuksista ja havuista tehty seppele tuoksuu eteisessä. Meillä ei ole yhtään ikkunalautaa, joten kynttelikköjä en ikkunalle saa laitettua. Joulun väri on useampana vuonna ollut tummanpunainen, niin tänäkin vuonna. Joulutunnelma saa näkyä kodissa hillitysti.

Keittiön ikkunan väliin rakennetaan lasten kanssa joulumaisema. Ikkunan väliin levitetään  pumpulia lumihangeksi, pienet lumipallot laitetaan roikkumaan ikkunan yläosasta langalla. Joulutarina muotoutuu samalla kun ikkunaa rakennetaan. Maisemaan kuuluvat myös tontut ja metsän eläimet, jotka kurkistelevat kuusen takaa.

Pihalla palavat jouluiset lyhdyt ja aattona portin pieleen viedään tervapadat tai jätkänkynttilät. Viikonloppuna saimme lahjaksi ihanan lyhdyn, joka roikkuu heinäseipäissä. Oi, se on niin tunnelmallinen käsintehty ihanuus, jossa saa palaa kynttilä koko joulun ajan. Yleensä olen tehnyt havupalloja roikkumaan räystään reunalle, mutta tänä vuonna en ole ehtinyt askartelemaan niitä. Lapsuuden kodissani ulko-ovelle laitettiin havumatto. Ehkä sammalruukkujen seuraksi voisi hakea kotimetsästä muutaman havuoksan.




Joulussa parasta

Joulu alkaa tunnelmallisen Ravintola Sipulin joulupöydästä, jossa käymme illallisella viimeisenä arkipäivänä ennen joulua. Tänä vuonna se onkin jo hyvissä ajoin. Jouluaattona sauna lämpiää heti aamusta. Se on merkki rauhoittumisesta. Sytytän kynttilät saunaan ja pukuhuoneeseen ja tuon aamulla tuoksuvia havuja sisälle. Joulupuuroa (+yksi manteli) on tarjolla koko aamupäivän ja illan suussa syödään varsinainen jouluateria - viipyillen ja nauttien.

Parasta joulussa on yhdessä vietetty aika ilman hoppua. Joulu tuoksuu kanelille, kardemummalle ja pipareille. Joululaulut saavat soida koko valveillaoloajan. Syödään suklaata ja istutaan kaulakkain ja nautitaan. Illalla kurkistetaan kuusen alle ja lapset saavat jakaa lahjat. Jokainen avaa lahjan vuorollaan.

Kuvat ovat Ravintola Backaksen joulupöydästä.

Millaista joulua sinä odotat?

Mari

17.12.2018

Suussa sulavaa suklaata

Joulu on varmasti suklaan kulta-aikaa. Monet rakastavat suklaata ja suomalaiset syövät sitä melko paljon pyhien aikana ja mulloinkin. Suklaakonvehtirasioita on kaupoissa valtavat määrät tarjolla, mikä kertoo siitä, että niitä myös ostetaan paljon jouluna. Onhan se niin, että suklaarasia on helppo lahja suklaan ystävälle - siis aika monelle. Monen toivelistalla taitaa tänäkin jouluna olla hyvä suklaakonvehtirasia. Tosin olen myös tavannut ihmisiä, jotka eivät lainkaan välitä suklaasta.

Oma suhtautuminen suklaaseen on muuttunut parin vuoden sisällä. Aikaisemmin saatoin syödä levyllisen Fazerin sinistä kuin leipää. Nykyisin se ei enää onnistu. Totesin joku vuosi sitten, että kun syön suklaata, niin jään siihen koukkuun. Siksi päätin selättää houkutuksen raakasuklaan avulla. Nykyisin kun oikein tekee mieli suklaata, niin otan pari palaa raakasuklaata ja suklaahimo on tipotiessään. Maitosuklaata maistelen silloin tällöin palan tai pari, mutta se ei enää maistu niin hyvälle, että siihen tulisi himo. Pakkaspäivänä maistuu aidosta suklaasta valmistettu kaakaojuoma, johon voi lisätä tilkan manteli- tai kauramaitoa. Se lämmittää ihanasti.

Mutta onko suklaa terveellistä?

Tumma suklaa, jossa on noin 70% kaakaopapua on terveellistä. Toki riippuu myös määrästä, kuinka paljon suklaata syö. Pala tummaa suklaata päivässä saattaa olla oikein hyväksi terveydelle. Tumma suklaa rauhoittaa kehoa luonnollisesti stimuloiden kehon serotoniinin tuotantoa. Tavallisessa maitosuklaassa sitä vastoin on paljon sokeria ja vähemmän kaakaota ja valkosuklaahan ei ole oikeastaan suklaata lainkaan.



Kaakaopapu yllättää ulkonäöllään

Kaakaopuun suuret kämmenen kokoiset hedelmät ovat komeita. Ne riippuvat puussa ja kypsyessään muuttuvat vihreästä oransseiksi. Minusta ne ovat kauniita. Arvokkaat kaakaopavut ovat hedelmän sisällä kauniissa rivissä. Kaakaopapu sisältää paljon kaliumia, magnesiumia ja antioksidantteja. Viime aikoina on saatu lukea tutkimuksia, joissa on todettu, että kaakaolla on monia hyviä terveydellisiä vaikutuksia.

 

Raakasuklaa on terveellinen suklaaherkku

Hyvällä omallatunnolla voi nauttia palan jos toisenkin herkullista raakasuklaata. Käsityönä valmistetut GoodioGoodsin raakasuklaat sisältävät huolellisesti valittuja raaka-aineita. Kaakao on peräisin non-GMO luomutilalta Perusta, Ecuadorista sekä Kongosta ja tarkoin varastoidut kaakaopavut jauhetaan Goodion Helsingin tehtaan kivimyllyssä. Silkkisen samettista raaka-ainetta myllytetään tehtaalla kolme päivää. Vieraillessani suklaatehtaalla teki mieli maistaa massaa suoraan myllystä, sillä ihana suklaan tuoksu leviää ympäri tehdasta. Miksi kivimylly? Tärkeää raakasuklaan valmistamisessa on, ettei suklaan lämpötila kohoa liian korkealle (yli 45 astetta), jotta suklaan tärkeät ravintoaineet eivät tuhoudu.

Goodion suklaissa käytetyt raaka-aineet ovat luomua: villejä Suomen luonnossa kasvavia marjoja ja pääosin raakoja raaka-aineita. Suklaan makeuttamiseen käytetään alhaista glykeemisen indeksin (GI) omaavaa indonesialaista ja srilankalaista kookospalmusokeria.


Goodion suklaat on pakattu kauniisiin kirjekuorimaisiin pakkauksiin, joita on ilo antaa lahjaksi myös jouluna. Aito välittäminen välittyy lahjan saajalle, kun lahja viestii terveydestä, kauneudesta ja suussa sulavasta herkusta.

Oletko maistanut jo kaurasuklaata?

Se on ihanaa... kannattaa maistaa! Goodion ChocOat -suklaan valmistuksessa käytetään gluteenitonta kauraa, mikä tekee suklaasta vaalean - maitosuklaamaisen. Mutta siinä ei siis ole lainkaan maitoa. Vaalea suklaa on helpommin lähestyttävä, jos paljon kaakaota sisältävä suklaa maistuu sinusta liian vahvalle. Merkittävää on myös se, että sokeria on reippaasti vähemmän kuin muissa vaaleissa suklaissa.


Olipa suklaasi millaista tahansa, niin anna itsellesi nautinnon hetkinen jouluna. Hyvän aterian päälle pala suklaata maistuu varmasti kaikille - vai mitä mieltä olet?
 
Kuvat: @goodiosampsa 
 
Nautinnollisia hetkiä!
 
Mari

14.12.2018

Tuomaan markkinat



Helsingin vanhin joulutori Senaatintorille näyttää jo hieman samalta kuin euroopan muiden kaupunkien joulutorit. Joulutori koki uudistuksen muutama vuosi sitten ja ainakin minusta positiiviseen suuntaan. Nyt markkinoilla on panostettu herkullisiin ruokatarjottaviin. Ruoka-alueet kutsuvat maistelemaan jouluisia makuja. Kuten ajan henkeen kuuluu, nyt torilla on panostettu erityisesti kasvisruokiin. Jos pakkanen puraisee, niin lämmintä glögiä on myös tarjolla.

Joulutori avautui jo pikkujouluna, mutta ohjelmaa riittää jouluun asti. Torstaina Lucia-kulkue veti ihmisten kiinnostuksen puoleensa. Katujen varret täyttyivät ihmisistä. Loppuviikosta kuoromusiikki kaikuu torilla useampana päivänä. Lastenlauantaita vietetään 22.12., jolloin voit nähdä Lumikuningattaren torilla.








Pienistä katoksellisista kojuista löytyy persoonallisia käsitöitä. Alueella on yli sata alkutuottajaa myymässä tuotteitaan - kynttilöistä takorautatuotteisiin. Sepän työhön pääsee myös tutustumaan ihan läheltä. Eikä kannata unohtaa kauniita ruokalahjoja purkeissa. Kojuissa käsityöläiset kertoivat tuotteistaan auliisti.


Tunnelma joulutorilla on mukavan leppoisa. Joululaulut soivat lempeästi kaiuttimista ja kynttilöin koristellut kuuset valaisevat aluetta. Vanhanajan karuselli pyörittää innokkaita lapsia maksutta ja jonoa riittää pitkälti. Karusellilla on muuten ikää jo 100 vuotta.

Löytyypä joulutorilta myös suomalainen sauna. Savu tupruaa piipusta yläilmoihin. Aika yllättävää, mutta ehkä se kuuluu suomalaiseen jouluperinteeseen niin vahvasti, että se on tuotu myös tänne. Kun ikkunasta kurkistaa, niin onhan siellä saunojia.




Eikä joulutori ole mitään ilman joulupukkia. Häntä voi mennä tervehtimään Lapland Hotelsin mökkiin torin aukioloaikoina. Siellä pukki istuu jututtamassa lapsia. Tänä vuonna joulutorilla on enemmän ohjelmaa kuin aiemmin. Ruokapihojen ohjelmassa on keskiviikkoisin kokeilevaa ohjelmaa, lauantaisin perinteistä ja sunnuntaina viihdytään musiikin parissa.


Jos ajatuksissasi on jakaa hyvää joulumieltä, niin siihen on torilla oiva mahdollisuus Kauniiden tekojen kioskilla. Joulukuun ensimmäisellä viikolla saattoi lahjoittaa joululahjan tuntemattomalle naapurille ja tällä viikolla HelsinkiMissio myy aineettomia aikalahjoja yksinäisille. Punainen Risti on kioskilla joulun alla. Kojun edessä olevassa kuusessa on punaisia sydämiä toiveineen ja lahjoituksineen tuntemattomille: lastenhoitoapua, aikaa vanhukselle, siivousapua. Ainakin minua tällainen vapaaehtoistoiminta lämmittää.

Kaunista viikonloppua sinulle!
Mari

9.12.2018

10 x viimeisin

Nappasin joskus jostain blogista talteen hauskan Viimeisin -blogihaasteen. Tarkoitus on muistella viimeisimpiä juttuja, mitä olen tehnyt. En ole juurikaan vastaillut täällä blogissa näihin haasteisiin, mutta huomasin kirjoittaessani vastauksia Neljä asiaa minusta -haasteeseen, kuinka kivaa se loppujen lopuksi oli. Lähden siis nyt muistelemaan viimeisimpiä juttuja lähimenneisyydestäni. Tuletko mukaan?

Viimeisin viesti

Illalla viestittelimme Veeran kanssa hänen opiskeluun liittyvistä näytöistä ja muista kuulumisista. Viesti oli niin pitkä, etten kirjoita sitä kokonaan tähän. Viestissä oli lopuksi matkatoivotuksia Lapin rauhaan ja kiitokset lähettämistäni slideistä. Kiva saada yllättäin viestiä ihmisiltä, joiden kanssa ei jatkuvasti ole viestittelemässä. Kuulumisia on aina kiva lukea. Ahkerimmin viestit kulkevat perheen Familia Wats Up -ryhmässä.

Viimeisin ruoka 

Söin tänään lounaaksi lohilaatikkoa. Kala on mieliruokaani ja meillä sitä syödään suhteellisen usein. Jos olisi mahdollista, söisin aina kalaa tai kasviksia. Eilen illalla mieheni kommentoi voileipääni, jossa paahdetun ruisleivän päällä oli reilusti savulohta. Yleensä "raavin" leivän levitteet mahdollisimman ohueksi ja muut leivän päälliset pitää myös olla mahdollisimman ohuita. Tosin kurkut ja tomaatit saavat olla paksuja.

Viimeisin juoma

Sitruunavesi. Tämän aamun body balancen jälkeen oli jano ja join ison lasin sitruunavettä. Aamusta oli jäänyt puolikas sitruuna, joten puristin sen veteen. Veden juonti on minulle pienoinen ongelma, sillä en saa millään juotua riittävästi päivän aikana. Olen lukenut, että vettä pitäisi juoda niin paljon, ettei ehdi tulemaan jano. Kun huomaa janon, on jo myöhässä. Näin kuitenkin pääsee usein tapahtumaan.


Viimeisin itku

Viimeisin itku liittyi itsenäisyyspäivän aamun Hesariin. Luin Eeva-Riitta Siitosen kertomuksen äidin surusta. Tosin, en pystynyt lukemaan sitä kokonaan. Aamiainen takertui kurkkuun ja kyyneleet valuivat silmistä ja rintaa ahdisti. Äidin suru kosketti. Syöpäsairaan lapsen rinnalla kulkeminen vuosia ja lopulta lapsen kuoleman kohtaaminen on varmasti suruista suurimpia. Aika ajoin kärsin liiallisesta empaattisuudesta. Haluaisin parantaa koko maailman asiat.

Toiset itkut tulivat viikonvaihteen Word Visionin konsertin aikana, kun pienet lapset kertoivat turvattomasta elämästään. Kiireen keskellä ei aina mielessä pysy, kuinka hyvin meillä asiat ovat. Aivan turhaan valitan pienistä, merkityksettömistä asioista. Kunpa oppisin olemaan aina tyytyväinen. Olen Unicefin ja Punaisen Ristin kuukausilahjoittaja, mutta silti haluaisin auttaa lapsia paljon enemmän. Tunnen valtavaa riittämättömyyttä. Sydämeni särkyy katsoessani heidän kärsimyksiään.

Viimeisin nauru

Hyvä mieli näkyy kasvoillani hymynä ja hyräilynä. Ääneen nauraminen ei ole kovin yleistä minulle, mutta joskus kun oikein asiat menee hassusti, niin eihän naurusta meinaa tulla loppua lainkaan. Silloin nauretaan vedet silmissä. Viimeisin kunnon nauru oli omalla sohvalla, kun mieheni kanssa kommentoimme omia "töppäyksiämme". Tätä tapahtuu aika usein. Osamme nauraa itsellemme tai toisillemme.

Hyvät naurut sain aikaan myös viimeisimmällä kauppareissulla, kun keräilin kainaloon kasan tuotteita (mieheni kulki kärryillä eteenpäin) ja marssin tiputtamaan tavarat vieraan miehen kärryihin (käykö sinulle koskaan näin?). Vieras mies piti kärryistään kiinni ja huomautti kohteliaasti, että rouvalla taitaa olla nyt väärä kärry, eikä hänen ostoslistallaan ollut noita tavaroita. Osaan kulkea silmät ummessa monessa paikassa.



Viimeisin hermostuminen

Olen aika cool, mutta kiire ja myöhässä oleminen saa minut hermostumaan. Haluan olla ajoissa kokouksissa ja muissa tapaamisissa. On tosi ikävää viedä muiden aikaa olemalla itse myöhässä. Vääryys ja epäoikeudenmukaisuus saa minut myös hermostumaan, varsinkin jos se kohdistuu läheisiini.

Pienimmät hermostumisen elkeet nousevat esiin silloin, kun yritän saada toimimaan jotain vempainta. En millään jaksaisi lukea etukäteen käyttöohjeita. Viimeisin hermostuminen taisi koskea sytytintä, jota en saanut syttymään, sitten yritin täyttää kaasua sytyttimeen enkä malttanut lukea, miten päin täyttöpulloa piti pitää, jotta kaasu virtaisi sytyttimen säiliöön - ylöspäin vai alaspäin.

Viimeisin ostos

Joululahjoja ei voi paljastaa tässä yhteydessä, mutta samalla ostin kotiin kynttilöitä. Joulun alla niitä poltetaan aina kun ollaan kotona. Niitä siis kuluu aika paljon pimeän aikaan.

Viimeisin muutos sisustuksessa

Takkahuoneen tuoli ja pöytä, josta kirjoitin täällä. Pienet asiat muuttavat paikkaa usein, mutta harvemmin sisustukseen tulee suurempia muutoksia. Huonekalut ovat asettuneet paikoilleen melko tiukasti ja niiden rymsteeraus uudelleen ei oikein onnistu näissä tiloissa, joissa suoria aukottomia seiniä on aika niukalti.


Viimeisin lukemani blogiteksti

Luin koskettavan tarinan kaukosuhteesta Starbox - aavan meren itäpuolen -blogista. Upeaa tarinan kerrontaa ja tunteiden kuvausta. Tarinalla oli kuitenkin onnellinen loppu.

Viimeisin suunnitelma

Suunnitelmia ja ideoita pyörii päässä liiankin tiuhaan. Olen hyvä ideoimaan. Matkasuunnitelmat ovat koko ajan ajankohtaisia. Töissä joudun suunnittelemaan koko ajan toimintaa eteenpäin, mutta vapaa-ajan pidempi suunnitelma, joka pyörii mielessä, koskee joulua. Pikkuhiljaa suunnitelma rakentuu kokonaisuudeksi: joulutunnelma,  mitä syödään,  muut jouluvalmistelut, lahjat lapsille jne. kaikki ilman paniikkia ja hoppua. Antaa joulun tulla ajallaan. Jouluvalmisteluihin kuuluu myös joulukonsertti, koulun joulujuhla ja perinteinen jouluillallinen Ravintola Sipulissa juuri ennen juhlapyhiä. Siitä alkaa meidän joulurauha.

Mikä on sinun viimeisin hyvää mieltä tuottanut hetki?

Hämärän hiipuessa lähetän sinulle terveiset lämmöllä!

Mari

7.12.2018

Pehmeää villaa




Pehmeää villaa päälle! Neuleet kuuluvat peruspukeutumiseeni ja viihdyn niissä erinomaisesti. Suurin osa vaatekaapin neuleista on ostettuja, mutta mukana on myös monia itse tekemiä neuleita: villapaitoja ja villatakkeja. Toisista on tullut lempineuleita, jotka vuodesta toiseen ovat käyttökelpoisia. Oikeastaan valmisneuleen ja itse tekemän neuleen suurin ero on siinä, että itse tehdyt kestävät ikuisesti, kun sen neuloo luonnonkuidusta. Paksu neule lämmittää talvella parhaiten tuulta kestävän takin alla.

Joka syksy/talvi teen ainakin yhden uuden neuleen. Tänä syksynä näitä on syntynyt jo kaksi. Tämä kuvan neuletakki on Dropsin Air langasta neulottu kevyt ja lämmin neule. Lanka on ihanan kevyttä ja ilmavaa ja sopii hyvin juuri neulepuseroon tai -takkiin sekä pipoihin ja kaulahuiveihin. Lankaa on kiva neuloa sen keveyden vuoksi ja se juoksee puikoilla hyvin. Paksuilla 5 puikoilla neule valmistuu sutjakkaasti.

Drops Air on puhallettu lanka babyalpakasta ja siksi se on erityisen kevyt ja lämmin. Puhaltaminen tarkoittaa sitä, että lankaa ei ole kehrätty, vaan puhallettu ilmavaksi tuubiksi (kuin pumpulituubi), jonka vuoksi neuleesta tulee noin 30 % kevyempi kuin perinteisesti kehrätystä langasta eli nimensä mukaisesti henkäyksen kevyt. Lanka ei kutita herkkääkään ihoa. Pari vuotta sitten Skappel-neule oli neulojien hitti ja tämä lanka sopii siihen erinomaisesti. Skappelin viitteitä on myös omassa villatakissani eli aina oikeaa neuletta. Kappaleet ovat lähes suorat, joten ohje on helppo toteuttaa.

Pyrin suosimaan neuleissani luonnon materiaaleja: villaa talvella ja puuvillaa kesällä. Ainoastaan villasukissa mukana voi olla keinokuitua, joka lisää huomattavasti sukkien kestävyyttä. Mikä onkaan ihanampaa kuin talvipakkasella vetää päälle itse tekemä villapaita ulos lähtiessä. Villa hylkii likaa, joten sitä ei kannata pestä kovin usein. Neuleen puhdistaminen tapahtuu helpoiten tuulettamalla sitä raikkaassa ulkoilmassa.



Toinen syksyn neuleista on harmaa perusneule Novitan Natura langasta. Ohje on syksyn Novita lehdestä malli 34. Halusin tähän rentoon neuleeseen pieniä muutoksia, joten tein eteen isot palmikot ja kaula-aukosta pyöreä. Lämmin neule sopii moneen eri tilanteeseen.

Ilmavan kuohkea Novitan Natura lanka on 100 % villalanka. Lankaa suositellaan pehmeisiin ja muhkeisiin neuleisiin ja asusteisiin. Tämäkin neuletyö valmistuu nopeasti 5 puikoilla ja yksinkertainen neulekin näyttää upealle, ei tarvita kohoneuleita tai kuvioita. Neuletta ei pidä pestä koneessa, sillä muutoin tuloksena on minikokoinen neule, sillä lanka huopaantuu konepesussa.

Millainen on sinun lempineuleesi?

Mari