Vuosi kääntyy pian seuraavalle vuosikymmenelle. Hassua, sillä juurihan juhlittiin ja pelättiin vuotta 2000 ja nyt siitä on kulunut jo 20 vuotta. Tuntuu ihan uskomattomalle. Vuosien varrella on tapahtunut paljon iloisia asioita, joskin välillä on ollut hieman surua, joista on onneksi päästy yli. Olen viime aikoina käynyt auttamassa paljon äitiäni ja samanaikaisesti myös isä on ollut usein mielessä. Hänen viimeiset vuodet eivät olleet kovin hyviä. Muistisairaus paheni loppua kohden ja sitä oli välillä tuskallista katsoa. Äitini on ollut hyvässä kunnossa, vaikka ikää on jo reippaasti. Välillä hänelle tulee kremppoja, jotka vaikeuttavat kotona asumista ja silloin läheisten apu on tarpeen. Olen erityisen iloinen siitä, että Tapaninpäivänä äiti jaksoi tulla meille, niin sain kaikki rakkaat yhtä aikaa koolle. Tänään kävin pitkästä aikaa kävelyllä (ollaan oltu flunssassa joulun pyhät). Kävin sytyttämässä uudet kynttilät isovanhempieni haudalle ja kävelin kirpeässä pakkassäässä p
Kertomuksia karanneista ajatuksista