Ajelimme viime viikolla kauppaan vähän mutkien kautta ja päädyimme Espoonkartanon alueelle, jossa koski kuohusi komeasti. Ehdotin, että tulemme joku päivä kävellen katsomaan paikkaa tarkemmin. Olemme olleet yksissä häissä kartanossa ja kerran olen ollut kokouksessa kartanon tiloissa. Muuten alue on vieras, vaikka olen ikäni asunut ihan lähistöllä. Sunnuntaina aurinko paistoi ja oli juuri sopiva hetki piipahtaa kävelyllä kartanon alueella. Otin kameran mukaani, siinä toiveessa, että saisin kosken kuohuista muutaman kuvan.
Hieman harmitti, kun en muistanut alueen historiaa tarkemmin. Minun pitäisi paljasjalkaisena espoolaisena tietää alueen historia vähän paremmin. Muistin kouluajoilta, että luokallani oli tyttö, jonka sukujuuret olivat kartanossa ja sen, että silloin sen omisti Ramsayn suku. Piti siis googlettaa tietoja kartanosta ja sen historiasta, sillä onhan Espoon kartanomiljöö mielenkiintoinen kokonaisuus Espoon laidalla.
Kartanon päärakennus on rakennettu 1681, mutta sittemmin se tuhoutui. 1700-1800-luvun vaihteessa oli tarkoitus rakentaa uusi kaksikerroksinen päärakennus siipirakennuksineen. Päärakennusta ei koskaan rakennettu, mutta siipirakennukset valmistuivat. Myöhemmin läntinen siipirakennus restauroitiin ja siihen rakennettiin pylväskuisti, samalla talo rapattiin eli lähes tällaisena kartanorakennus on käsittääkseni nykyisinkin.
Kartanon alueella on päärakennuksen lisäksi monta pienempää rakennusta, puu- tai hirsirunkoisia taloja sekä tiilirakennuksia. Osassa asutaan yhä edelleen. Vanha Espoonkartanon navetta on käsittääkseni se, jossa Espoon ratsastustalli on toiminut vuoteen 2016 asti. Harmi, että sen toiminta on päättynyt. Siellä ovat molemmat tyttäreni saaneet ensimmäiset kosketukset hevosiin ja käyneet ratsastuksen alkeiskurssilla.
Kartanon iso puutarha on kukoistusvuosinaan ollut varmasti upea. Nyt nurmikolla näkyy vain tarkkarajaiset puistokäytävät ilman kukkaistutuksia. Nurmialueen takaa johtaa kiviportaat kukkulalle. Niitä ylös astuessa heräsi kysymys, mitä kukkulan päällä on ollut: rakennus vai huvimaja?
Gumbölenjoki virtaa alueen läpi. Kosken rannalla on ollut mylly sekä saha. Silta on nimetty sahan mukaan Sågbroksi. Kuninkaantie ylittää joen vanhan myllyn kohdalla. Joen yli menevää siltaa pidetään Suomen vanhimpana kiviholvisiltana. Itseasiassa luulin, että joen nimi on Mankinjoki, mutta kartasta tarkistettuani, sen nimi olikin Gumbölenjoki. Ihmettelin nimeä, sillä lapsena tässä Mankinjoessa käytiin uimassa, silloin kun merenrannalle ei jaksettu polkea.
Tänä päivänä kartanossa voi viettää juhlia sekä kokouksia. Catering palvelusta voi tilata tilaisuuteen tarjoilun. Kartanon kauniissa ympäristössä silmä lepää ja siksi se soveltuu hyvin myös virkistyskäyttöön. Vaikka kartano on suhteellisen hyvässä kunnossa ja puutarha siistitty, niin eihän se samalaisessa kunnossa ole kuin joskus parhaina vuosinaan. Voin kuvitella kuinka kaunis puutarha ja piha on ollut joskus. Kosken kuohut olivat katsomisen arvoiset ja sain niistä räpsittyä aikamoisen määrän kuvia.
Ihana kohde. Täytyypä käydä tutustumassa myös muihin kotikaupungin kartanoihin kesän aikana. Omaa kotikaupunkia sekä naapurikaupunkeja on kiva käydä tutkimassa.
Iloista viikkoa!
Mari
Ihania kuvia! Olen itsekin Espoosta kotoisin ja muistan tämän paikan nimellä Ramsayn kartano. Saa nähdä tosiaan miten rakentaminen muuttaa aluetta. Espoo on kasvanut ja muuttunut niin paljon lapsuuteni ajoista! Mukavaa viikonloppua ❤
VastaaPoistaKiitos Virpi. Muistelin itsekin, että Ramsayn suvun omistuksessa kartano oli. Vaikka olen paljasjalkainen espoolainen, niin harvoin on tullut käveltyä kartanon mailla. Nyt sattui vielä ihana auringonpaiste. Toivotaan, että alue pysyy kartanomaisena, eikä sitä pilata rakentamalla. Mukavaa viikonloppua myös sinulle - kiva kun pistäydyit <3
Poista