8.4.2019

Kevään merkit



 
Viikonloppuna tuntui ensimmäistä kertaa k e v ä ä l l e.  Ilma oli niin lämmin, että takki oli pakko avata kävelylenkillä. Pipokin on nyt jätetty talvivarastoon. Lauantaikävely alkoi Munkkiniemen Cafe Tarinasta. Olipa kiva istua aurinkoisella terassilla cappuccinolla ja porkkanakakulla, ilman kiirettä. Aurinko lämmitti ihanasti.
 
Muutaman askeleen päässä kahvilasta löysin ensimmäiset kevätkukat. Krookukset ja kevättähdet kukkivat rinteessä risujen ja syyslehtien lomassa. Maa on vielä kohmeessa, mutta muutama crokus oli puskenut itsensä terhakkaana näkyviin ja loisti värikkäänä muuten harmaassa maassa.
 




Taivas oli sininen ja vain muutama kevyt harsopilvi oli taivaalla. Tuoksu oli keväinen ja linnut sirkuttivat puissa. Kevään nopea muutos tapahtuu niin kovaa vauhtia, että ei voi muuta kun ihmetellä. Joka kevät tuntuu sitä, että kevät tulee aina vähän varkain. Etenkin tänä keväänä olen ollut talvimoodissa ja vasta pari viikkoa sitten havahduin kevääseen. Ykskaks huomasin, että päivät ovat pidentyneet hurjasti. Vihreys valtaa alaa ja kaikki näyttää niin kirkkaalle. Valon määrä energisoi.






 
Hopeapajun oksat näyttivät siltä kuin pajunkissat poksahtaisivat. Kuoret olivat revenneet voimalla ja karvaiset kissat puskivat itsensä esiin. Iso puu oli täynnä pajunkissoja, joissa kuoret olivat kiinni. Munkkiniemen rannasta oli karsittu vanhoista puista huonokuntoisia oksia ja muutama kokonainen puu. Yksi upea runko oli jätetty rantatörmälle, ehkä jätskinsyöjille istuskelua varten. Kiitos siitä. Meri oli vielä tällä puolella jäässä. Ilmeisesti rantaan eivät aallot lyö ja se hidastaa jään sulamista, kun taas esimerkiksi Kaivopuiston ranta on lähes jäätön.
 
Puun turvonneet silmut ovat valmiina kehittymään lehdiksi. Niitä on kiva tutkia. Muistelen, että luin joskus, että puiden silmujen puhkeamisen voi ennustaa laskemalla kevätpäivän tasauksesta (tänä vuonna 20.3.) lähtien plusasteisten päivien lämpötilat yhteen. Kun summa lähentelee 250, niin on lehtien puhkeamisen aika. Totta vai tarua - en tiedä. Jos näin on, niin se ei juurikaan näy keväässä, vaan tuntuu siltä, että hiirenkorvat kehittyvät muutaman aurinkoisen ja lämpimän päivän seurauksena.




 


 
Rannan nurmikolla meitä tuli tervehtimään kolmen kuukauden ikäinen mäyräkoiran pentu. Niin utelias ja vilkas. Pentu ei yhtään arkaillut, vaan oli heti kaveria meidän kanssa. Ehkä se ei ollut ihan tottunut olemaan valokuvamallina, mutta kamera sitä kiinnosti kovasti. Muutama kuva kuitenkin taltioitui kameralle.


 
Torpanrannan terassi oli täpö täynnä ihmisiä. Kevättä vastaanottamassa. Totta tosiaan rannan tuntumassa olisi maistunut lasillinen skumppaa kevään kunniaksi. Täällä voi syödä myös maistuvan lounaan. Viikon lounaslista lötyy FB:sta. Katsoin, että ihan maistuvan tuntuisia keittoja on tällä viikolla tarjolla. Tänne voisikin tehdä ensimmäiset pyöräretken. Pyörät ovat vielä talvisäilytyksessä, mutta eiköhän kohta ole aika ottaa ne käyttöön. Hieman arkailen asfaltin päällä olevia hiekkoja, koska mutkissa ja jarrutuksessa hiekka saattaa luistaa alta. 
 
Munkkiniemen rannassa on mielenkiintoisia taloja, englantilaistyylisiä. Valitsin niistä jo yhden meille. Alhaalla olisi työhuone, josta pari porrasta ylöspäin ja ollaan pihalla. Yläkerrassa olisi oleskelutilat, josta terassin kautta laskee rautaportaat suoraan ulos. Vanhaa tiilipintaa ja puuta.
 
Sunnuntaina kävin pitkällä metsälenkillä rattaita työnnellen. Etsin hiljaisia metsäpolkuja, kuuntelin lintujen viserrystä ja nautin auringosta. Iltapäivällä asennettiin loput keittiön kaapinovat paikoilleen ja pesin osan ikkunoista. Nyt puolet ikkunoista on pesty ja toinen puoli (hankalammat ikkunat) odottaa pesua ehkä ensi viikonloppuna.









Tällaisin kevätmiettein elettiin viikonloppua!

Millainen viikonloppu sinulla oli?
 
Mari

7 kommenttia:

  1. Aikalailla samanlaisissa merkeissä meni mun viikonloppu. Kevättä kuunnelleen, katsellen ja fiilistellen.

    Lauantaina ajelin järven rantaan ja oli jotenkin ihan epätodellisen hienoa, kun mistään ei kuulunut mitään ihmisen aiheuttamaa ääntä, lokkien meteliä vaan. Ja siitä piittaamatta jäällä käppäili hissukseen pari kurkea, joista muutaman sadan metrin päässä rauhallinen joutsenpariskunta käpertyneenä toistensa kainaloon. Siinä mietin, että ollaan kyllä onnekkaita, että saadaan elää tällaisessa maassa.

    Sunnuntaina käppäilin pitkospuita pitkin metsässä, kuuntelin lintukonserttia ja luonnonlähteen solinaa. Ihanaa muuten, mutta mulla oli ihan liikaa vaatteita päällä, mutten enää uskaltanut mitään vähentääkään, kun selkä oli jo kertaalleen kastunut. Ja pakko oli olla Icebugit jalassa, kun metsässä oli vielä lunta ja jäätä, jota ei tennareilla olisi selvittänyt.

    Grillikin kaivettiin esiin, mutta tänä aamuna jo nökötti lumikasan alla. Vaan kyllä se kevät sieltä taas..

    Hyvää mieltä Mari <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Unohtui sanoa, että hienoja kuvia <3 Ja tykkään, kun on noin isossa koossa.

      Poista
    2. Kiitos Annukka. Ollan kyllä niin onnekkaita, kun voimme mennä metsään ja rantaan tuulettamaan päätä. Se on ainakin minulle henkireikä. Mies välillä puhuu kaupunkiin muuttamisesta, mutta en ole syttynyt sille, koska en voi käsittää, miten siellä voi asua. Luonto on vaan niin ihana. Sinullakin on siellä ilmeisesti kivat ulkoilumaastot ja -reitit, järvikin vielä :)

      Pihahommia en ole vielä aloittanut (päässyt aloittamaan), kun meidän piha on edelleen lunta täynnä. Se vähän harmittaa. Meille paistaa vain iltapäivällä aurinko, joten se sulattaa lumet tosi hitaasti. Toivottavasti tulevana viikonloppuna pääsisin grillaamaan ja vähän rapsuttelemaan pihalle.

      Kuvat on otettu ihkauudella kamerallani. Oli pakko päästä vähän testailemaan.
      Aurinkoa päiviisi <3

      Poista
  2. Lähes samalla teemalla postailin myös eilen - selvästi kevättä ilmassa siis :)
    Sinun reviirisi oli vaan paljon laajempi!
    Tästä se lähtee - lumentulokin jo loppui ja aurinko heijastelee pilviverhon takaa - jippiajee :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoissa kevättunnelmissa ollaan. Nyt vähän mentiin takapakkia, kun meillä satoi eilen rakeita. Toivottavasti aurinko tulee viikonloppuna takaisin. Vaikka en kovasti kevättä ehtinyt odottelemaan, niin nyt tuntuu tosi kivalle ja odottelen vihreän puhkeamista. Linnut sirkuttavat ahkerasti aamuisin ja närhikin haki pesätarvikkeita meidän keittiön ikkunan vierestä. Ihania aurinkoisia päiviä sinulle ja kiitos kommentistasi. <3

      Poista
  3. Keväässä on niin oma taikansa, etenkin pitkän talven jälkeen. <3 Tulipa Helsinki-kaipuu näiden kuvien myötä. Ihanaa, että näkyy jo kevätkukat, täälläkin varmaan ihan kohta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka olen talvi-ihminen, niin kevät tuntuu aina kivalle. On mielenkiintoista katsoa, kun luonto herää ja usein se tapahtuu melkoisella vauhdilla. Viime viikolla kevät teki vähän takapakkia, mutta luvassa on ensi viikolle lämpöä. Ihanaa kevättä sinulle ja nauti auringon säteistä!

      Poista