20.9.2019

Syksyistä arkea ja pieni kisa

 





Tämäkin viikko kääntyy taas lopuilleen. Maanantaina katsoin kalenteria kauhuissani, miten tästä viikosta taas selviää. Hyvinhän se on mennyt, perjantai on jo käsillä. Viikkoon on sisältynyt paljon palavereja, kotihommia, jumppaa ja mukavaa tyhyilyä.

Viikon katkaisi mukavasti Tyhy-päivä Strömforsin ruukkikylässä Ruotsinpyhtäällä. Paikka sinänsä oli tuttu, kun olen siellä muutaman kerran aiemmin käynyt, mutta uutta oli mikroautoilu. Opas tutustutti meidät ruukkikylän historiaan, naulatehtaan toimintaan sekä kirkon rakentamisvaiheisiin. 


 


 
Iltapäivällä istahdettiin sitten mikroauton rattiin kisailemaan. Ei, en ollut koskaan ennen ajanut mikroautolla, tai ehkä kerran 30 vuotta sitten yhden kierroksen ulkoradalla. (Poikani harrasti nuoruudessaan mikroautoilua tämän hetkisten F1 sankareiden kanssa ja silloin muistaakseni kokeilin autoa kerran). Kuvassa ohitustilanne! Sisäkautta tiukka ohitus ja kaasu pohjaan etusuoralle.

Ohjaustehostin puuttui autosta - hih
 
Autoilu sujui sinänsä hyvin ja huomasin omalta kohdaltani, että kilpailuvietti pääsi aika nopeasti valloilleen. Joukkueessa oli kolme jäsentä. Ensin oli harjoitukset, sen jälkeen aika-ajot ja lopuksi itse kilpailu. Ihan niin kuin oikeissa kilpailuissa. Aika-ajoissa sijoituimme viidenteen lähtöruutuun. Minä jouduin aloittamaan kilpailun ensimmäisen osuuden. Ajoin 15 minuuttia niin kovaa kuin pääsin ja uskalsin (auto kulki 60 km/t). Osuuteni jälkeen olimme kolmantena. Jippii ja hurraa, suoritin osuuteni kunnialla. Seurauksena siitä oli kuitenkin varsin kamala olo, oksennutti ja heikotti. Äkkiä kypärä päästä ja ulos raikkaaseen ilmaan. Ehkä nopeat liikkeet, mutkittelu ja pakokaasu eivät tehneet sisuskaluilleni hyvää.

Kilpailuvietti on hurjaa. Kai se on sisään rakennettu juttu, joka ilmenee ihmisissä jo hyvin varhaisessa vaiheessa haluna kilpailla joko itseänsä kanssa tai toisia vastaan. Asetetun tavoiterajan ylittäminen tuo mielihyvää. Kilpailutilanne saa aikaan sen, että antaa kaikkensa tai jopa vähän enemmän. Ulkona oksennellessani harmitti ihan vietävästi, etten päässyt kannustamaan muita joukkueen jäseniä. Tuntui, että olin luovuttanut liian helpolla. Podiumille ei päästy, mutta tultiin kuitenkin neljänneksi.


 
 


Syksy tulee väkisin

Viikon aikana on tullut todettua monta kertaa, että syksy saapuu ihan väkisin. Sadepäivät eivät ole vielä tervetulleita, sillä meillä on ulkohommat kesken. Viikolla ei auttanut muu kuin levittää isot sadepeitteet taloon kiinni, että saamme sokkelin paikkauksen kuivaksi. Sateen sijaan kaipaan kuulakkaita ja aurinkoisia syyspäiviä. Toivon niitä viikonloppuun.

Aamut ovat viilenneet ja lämpimämpiä vaatteita on ollut pakko kaivaa esille. Olen siis tehnyt pieniä järjestelyä vaatekaapilla kuluneella viikolla. Kaivoin esille villapaidat ja pitkähihaiset puserot ja topit sekä muut kesähepeneet siirsin ylähyllyille.


Aurinko sentään pilkahtelee välillä ja lämmittää ihanasti. Yritän imeä jokaisen auringonsäteen tarkasti talteen talvea varten. Ehkä kuitenkin on aika jättää hyvästit kesälle ja keskittyä syksyiseen hyggeilyyn takkatulen ääressä.

Kuinkas sulla hurisee ja oletkos sinä kilpailuhenkinen?

Kauniita hetkiä viikonloppuusi <3

Mari

15.9.2019

Habitare 19 - pikavisiitti







Habitare-messut ovat taas täällä ja eilen kävin pikavisiitillä katsastamassa sesongin uutuuksia. Messuhulina ei oikein enää kiinnosta, joten yritimme sovittaa käymisen iltapäivään, jolloin innokkaimmat messuvieraat olivat jo lähteneet. Se oli hyvä idea, sillä käytävillä pääsi hyvin liikkumaan ja tutustumaan mielenkiintoisiin ständeihin.

Instassa ja blogeissa on viikon aikana nähty jo paljon kuulumisia messuilta. Tässä omat poimintani messuilta. Messuosastoilla näkyi selkeästi luonnonläheisyys ja lämpimät ja murretut värit sekä puu materiaalina. Luonto oli tuotu osaksi sisustusta.

Mausteisia värejä ja rouheisuutta löytyi Fanny K:n osastolta. Kauniit macrame tyynyt sävähdyttivät, ja hintakin oli kohtuullinen. Kauniit matot miellyttivät erityisesti minua. Matot ovat yksilöllisiä, hieman erilaisia, joissa on kaunis struktuuri ja upeat maanläheiset värit.






Seija Strandin K-raudalle suunnittelemaa neljä erilaista kylpyhuonetta ihastuttivat, etenkin viherkasveilla sisustettu kylpyhuone, mutta miten viherkasveille käy muutaman kuukauden kuluttua? Mahtavatko selvitä talven pimeinä kuukausina kylpyhuoneissa. Toisen kylpyhuoneen lattian pyöreät irtokivet oli kiva oivallus, mutta saattavat olla liian hankalat huoltaa suihkun alla. Niin kai ei ollut tarkoituskaan, vaan pikemminkin  tarkoitus oli tuoda esille sitä, että luovuutta voi käyttää rajattomasti sisustuksessa. Kyllähän vehreän viherkasvikaton alla olisi mukava kylpeä tunnelmavalaistuksessa.

Useammassa kohteessa oli myös käytetty aiemmin asuntomessuilla esiteltyjä lasiovia mustilla kehyksillä. Oikein kivan näköisiä, mutta mietitytti, minkä näköiset ne ovat hetken kuluttua kalkkivesitahraamina.
















Annon osastolla nähtiin viime vuonna upeita rouheita tekstiilejä. Silloin ne jäivät mieleen. Anno ei tuottanut pettymystä tänäkään vuonna. Tänä vuonna oli ehkä vieläkin rouheampaa esillepanoa. Osastolle oli kannettu lekaharkkoja, hiekkaa ja liuskekiviä. Pehmeät tekstiilit luonnonmateriaaleista olivat tässä ympäristössä edukseen. Minun silmääni ne miellyttivät. Yksinkertaisen kaunista ja kauniit korit ja luonnon materiaalit kiinnostavat aina.





 Messuosastoilla oli värikkyyttä enemmän kuin moneen vuoteen. Voimakkaat värit ja niiden ennakkoluuloton yhdistely oli vaihtelua luonnonläheisten osastojen rinnalla. Puun oksia ja kuivattuja heinä näkyi paljon. Niiden kontrastina seinissä oli rohkeita värejä ja somistuksen määrää oli toisinaan hyvin runsas.




Tarketin osaston lattiamateriaalit olivat kekseliäästi esillä. Ehkä se inspiroi käyttämään lattiamateriaalia muuallakin kuin lattiassa - vai kuinka?

Bo Lkv:n osasto  toisi hyvin yrityksen imagoa ja myynti-ilmoituksen kuvamaailmaa. Osasto oli harmoninen ja kauniisti sisustettu pieni asunto. Keittiön tekniikka sekä keittiön eteen vedettävät ovet olivat kekseliäät. Ovilla sai piilotettua keittiön vaikka yllätysvieraiden piipahtaessa kylään. Jäin miettimään, kuinka suuri tarve tällaisilla ovilla todellisuudessa on. Lisäksi ovet ovat varmasti hinnakkaat, kun aamiaiskaapinkin hinta on päätähuimaava ovimekanismin takia.









Huonekalu Pitulan osaston puuseinä oli mahdottoman upea. Turkulainen yritys oli ainakin minulle tuntematon, mutta osasto oli harmonisen kaunis ja huonekalut vaikuttivat laadukkailta. Kävin heidän sivuilla katsomassa tuotevalikoimaa ja löysinkin monia kivoja sisustustuotteita ja huonekaluja mm. monta kaunista klassista sohvaa.

 Iskulla oli iso osasto messuilla ja sohvien lisäksi tilassa oli erityisen paljon mattoja ja koreja. Kauniita!




Luonto on tärkeä osa elämääni ja siksi ei haittaa, vaikka se tulee myös sisälle. Ehkä poimin muutaman idean messuilta omaan kotiini.

Kävitkö sinä messuilla - mikä jäi mieleen?

Mari