3 asiaa

 

 

Tämä haaste on roikkunut blogin luonnoksissa pitkään, en edes muista kuinka kauan ja mistä sen poimin. Piti kirjoittaa tänään ihan muusta, mutta nämä 3 asiaa veivät tällä kertaa huomioni. Ne osuvat jotenkin tähän hetkeen, sillä aika monta asiaa on meneillään sekä töissä että vapaa-ajalla.

Tervetuloa siis tutustumaan elämääni ja kolmeen asiaan, jotka ovat juuri nyt pinnalla.

 

3 asiaa, jotka puen mielelläni päälle tällä hetkellä

Neuleet, farkut ja teddytakin. Neuleet ovat kaikista vaatteista rakkaimpia. Mielelläni kuljen niissä töissä sekä vapaa-ajalla. Töissä pidän kashmir neuleita, neuletakkeja sekä neulemekkoja. Kotona taas farkkujen kanssa on vähän rennompia neuleita, myös usein kashmiria. Se on nimittäin lempi materiaali neuleissa (ollut vuosia). Ohut ja pehmeä. Taannoiselta Tukholman matkalta ostin pari uutta Uniqlon neuletta, sillä yksi harmaa perusneule oli kulutettu puhki.

Farkkutyttö kun olen, niin farkut tuntuvat aina kotoisilta, joko sinisinä tai mustina. Pillifarkkujen kanssa en ole vieläkään oikein päässyt sinuiksi, mutta ne menevät pitkän neuleen alla. Tällä hetkellä etsin hyviä istuvia farkkuja. Jos sinulla on vinkata hyvä merkki, niin kuulisin mielelläni.

Uniqlosta ostin myös edullisen teddytakin. Sitä olen pitänyt reissusta lähtien. Siitä tulikin kerta heitolla suosikki. Se on kivan kevyt, rento ja mukava. Luulin sen olevan viileä, mutta yllättäen se lämmittääkin kivasti. Näille keleille oikein sopiva.

 

3 asiaa, jotka haluaisin hankkia nyt

Eilen etsin juhlavaatteita pikkujoulujuhliin. En oikein edes tiedä mitä etsin, mutta jotain kivaa ja sopivan rentoa toivoin löytäväni. Muita hankintoja? Vaikeaa, sillä tällä hetkellä tuntuu, että kaikkea on. Enemmän mietityttää se, miten pääsen vanhasta tavarasta eroon.

Kun kolme pitää listata, niin toiseksi hankintakohteeksi nimeän maljakon. Sellaisen johon saa aseteltua monenlaisia kukkia ja oksia keittiön pöydälle. Pitkäaikainen haave taas on uusi objektiivi kameraan. Himpskutin kalliita vaan ovat, joten se jää varmuudella toivelistan pohjalle edelleen odottelemaan.

3 asiaa, joista pidän erityisen paljon juuri nyt

Syksyn värikkäät lehdet, päivien kirpakkuus sekä kynttilät. Syksy on minulle rauhoittumisen aikaa. On kiva istua sohvan nurkassa neulomassa ja sytyttää kynttilät heti kotiin päästyä (välillä jo aamulla), kuunnella rauhoittavaa musiikkia ja olla vaan. Hyggeily on kuulemma jo mennen talven lumia, mutta minulle se kuuluu edelleen syksyyn ja talveen. Kai kohta saa jo lämmittää glögiä?

Toisaalta syksyn aurinkoiset päivät vetävät merenrannalle kävelemään. Kuvat ovat juuri sellaiselta kävelyreissulta. Vapaapäivänä lähdin rannalle kameran kanssa. Rauhaa, hiljaisuus ja aurinko. Istuin pitkään kivellä katsellen merelle. Aurinko heijastui tyyneen meren pintaan.

3 asiaa, joista en pidä tällä hetkellä

Palelen aika usein, se ei ole kivaa. Viime yönä palelin. Nyt taitaa olla aika vaihtaa vuoteeseen paksummat untuvapeitot. Sen teen tänään. Raikas ulkoilma on ihanaa, mutta silloin täytyy olla oikeat vaatteet yllä. En pidä sateesta, ainakaan silloin kun sadetta kestää monta päivää peräkkäin taukoamatta.

Kolmas asia, josta en pidä ja törmään siihen aika usein. Minua häiritsee ihmisten arvostelu. Etsitään toisista ihmisistä vikoja sekä kommentoidaan heidän ulkonäköään tai toimintaa. Se ei ole minusta reilua. Sitä on vaikea kuunnella. Me kaikki olemme eri näköisiä ja toimimme omalla tavallamme. Se mikä minusta on hyvä toimintatapa ei tarkoita sitä, että se sopii toisille. Meissä jokaisessa on vahvuutemme ja heikkoutemme.

3 asiaa, jotka olen oppinut viime aikoina

Opin, mitä tarkoittaa television 4K eli terävyyttä tulee lisää. Sain nimittäin luennon telkkareista ja tallentamisesta ja niiden vaihtoehdoista (mieheltäni). Ehkä meillä joku haaveilee uudesta telkkarista.

Opin myös tekemään yhden koodauksen töissä. Käytössämme oleva järjestelmä ei toiminut kuten sen piti ja osasin korjata helpparin ohjeilla tilanteen. Nyt toimii.

Oivalsin myös viimein Omega 3:n merkityksen hyvinvoinnissa. Olen aina karttanut rasvoja ja öljyjä ja syönyt niitä mahdollisimman vähän. Tosiasiassa elimistö tarvitsee myös voiteluainetta ja siksi olen nyt lisännyt reippaasti Omega 3 öljyä ruokavaliooni. Tärkeää on myös Omega 3 ja 6 suhde. "Omega 3 EPA:sta muodostuneet eikosanoidit vähentävät tulehdusta, kun taas Omega 6 arakidonihappo-johdannaisilla on tulehdusta lisäävä vaikutus." (Kasvisruokaa viisaasti, Duodecim).

3 asiaa, joita en osaa vieläkään yrityksistä huolimatta

Avata paketteja oikein. Olen siinä maailman huonoin. Lähes joka kerta avaan paketit väärästä kohtaa tai päästä. Hiutalepaketit, leivinpaperit, kaikki jotka pitää avata muutoin kuin leikkaamalla pussinsuu auki, menevät pieleen. En ymmärrä.

Toinen vähän samanlainen juttu on se, kun yritän avata ovia aina väärään suuntaan. Kun pitäisi vetää työnnän ja päin vastoin. Onko siinä joku logiikka, miten ovet aukeavat? Lukeehan niissä usein, jos vaan huomaisi lukea, kumpaan suuntaan ovi aukeaa.

Kolmas harmittava juttu on se, kun meidän Spotify menee tilttiin. En saa sitä uudelleen yhdistettyä kaiuttimiin. Räplään ja räplään. Tosin viimeaikoina olen muutaman kerran onnistunut.

3 asiaa, jotka haluaisin osata juuri nyt

Tehdä loistavaa koreografiaa. Meillä on joulujuhlaesitysten valmistelu ja harjoitukset meneillään. Hauskaa meillä on, vaikka koreografia on vähän kotikutoinen. Toivotaan, että myös yleisöllä on hauskaa katsoessaan esitystä.

Haluaisin myös osata tehdä maailman herkullisinta kasvisruokaa. Lämmintä, maukasta ja terveellistä. Keitot ja salaatit ovat bravuureitani. Pari kertaa olen onnistunut tekemään tosi hyvää kasvislasagnea ja monta kymmentä vuotta vanha kasvispaistos (johon tulee pikkunauriita) on edelleen hyvää, mutta nyt kaipaan jotain uutta ja erilaista ohjetta.

Haluaisin myös kehittää valokuvaustaitojani. Olisi upeaa, jos kuvaamiseen olisi aikaa oikein kunnolla. Kulkea luonnossa kameran kanssa ja ottaa eri asetuksilla kuvia yöllä ja aamulla anivarhain.

3 asiaa, jotka minun pitää tehdä vielä tänään

Käydä kaupassa hakemassa viikonlopun ruuat. Tehdä sitä ruokaa viikonlopuksi (onko vinkkejä?) Ulkoilla (toivottavasti pääsen pitkälle lenkille). Perusasioita, ei sen kummempaa. Yritän asennoitua elämään niin, että siinä olisi mahdollisimman vähän pakollisia kuvioita. Vielä vähemmän näitä - pitää tehdä - asioita. Silloin kaikki menee kevyemmin ja ilman stressiä.

3 asiaa, jotka saavat minut rentoutumaan tällä hetkellä

Lukeminen. Hyvän kirjan parissa viihtyy aina. Olen lukenut viime viikkoina lähinnä työhön liittyvää kirjallisuutta, mutta nyt on vuoro vähän rennomman lukemisen, jotain helppoa ja viihdyttävää.

Neulominen on minulle meditaatiota. Jouluksi on jo valmistunut sukkia ja lisää on tulossa koko ajan. Tyttärelleni neuloin pitkän villatakin ja tyttären tyttärelle samasta langasta neulepuseron.

Luonnossa liikkuminen rentouttaa. Sienimetsään olisi kiva päästä vielä syksyn aikana uudelleen. Yhden sieniretken olen tehnyt Nuuksioon. Saaliina oli korillinen suppilovahveroita. Niistä tuli sieni-aurajuustopizzaa ja loput meni pakkaseen.

3 asiaa, joita tein menneellä viikolla

Töitä ja töitä sekä juhlajärjestelyjä. Ne ovat vieneet osan työajasta, mutta ihan kiva juhlia on järjestellä. Monta asiaa pitää kuitenkin muistaa: ohjelma, bändi, valot, tekniikka, koristelu...

Leivoin tiikerikakun. Perinteisen, mutta sokerin vaihdoin kookossokeriin ja suklaan raakasuklaaseen. Samalla uuninlämmöllä tein myös maapähkinävoi-suklaa cookieita. Onneksi, sillä illalla saimme yllätysvieraita, mieluisia sellaisia.

Pääsin leikkimään lapsenlapseni kanssa. Luettiin kirjoja, katsottiin lintuja puissa, soviteltiin kenkiä ja kutiteltiin. Paljon touhua ja kikatusta. Ihanaa. Kävin siivoamassa myös äidin kodin. Hän asuu edelleen kotona ja hoitaa omat asiansa kunnioitettavasti, vaikka ikää on 87 vuotta. Pientä apua hän kuitenkin tarvitsee.

3 asiaa, joita odotan innolla lähitulevaisuudessa

Olen varannut kirpparipöydän Helsingin Jäähallin kirppikseltä. Katsotaan, saanko mitään myytyä. Vuosiin en ole ollut kirpparilla myymässä, nyt päätin kuitenkin kokeilla. Olemme karsineet nurkista vanhaa käyttämätöntä tavaraa roppakaupalla. Osa on myyty Torilla ja Huuto.netissä.

Jännityksellä odotan työpaikan joulujuhlia. Kivaa puuhaa. Kun on vastuussa monesta asiasta illan aikana, niin toivon kovasti, että kaikki menee suunnitelmien mukaan ja illasta tulee mukava.

Eniten odotan uuden kotimme valmistumista keväällä. Pääsemme virallisesti katsomaan rakennusta parin viikon kuluttua. Olemme miettineet tarkoin uuden kodin toiminnot, kiintokalusteet ja materiaalit niin, että ne tyydyttävät meitä pitkään. Aika paljon muutoksia on pitänyt tehdä ja vaihtaa materiaaleja. Vanhasta kodista on koitettu siirtää hyväksi havaittuja toimintoja uuteen.

 

 Jos sinä innostut vastaamaan näihin kysymyksiin, niin mielelläni luen vastauksiasi. Vinkkaa kommenteissa.

Virkistävää syksyistä viikonloppua sinulle!

Mari

Kalevalainen jäsenkorjaushoito

 

Varpaita jomottaa ja reidet tuntuvat paksuilta pökkelöiltä, välillä vihlaisee sieltä sun täältä. Portaat tuottavat ongelmaa, varsinkin aamuisin ja toinen pakara oireilee ikävästi. Mikä avuksi?

Olen yrittänyt selvittää, missä on syy? Ennen olin notkea ja liikkuminen ei tuottanut ongelmia. Tiedän, että ikää on tullut lisää, enkä ole enää nuori tyttönen. En silti suostu hyväksymään kaikkia vaivoja vanhuuden piikkiin. Kävin fysioterapeutilla, josta sain jumppaohjeita. Noudatin niitä, mutta vaivat eivät hävinneet kokonaan, vaan tulivat takaisin. Olen keskustellut vaivoista lääkärin kanssa, mutta hän on sitä mieltä, että olen vanha ja valitan turhaan. Ota Buranaa kuurina, jos särkee.

 

Siispä päätin itse lähteä selvittämään, millä saan itseni vetreämpään kuntoon. Olen lukenut useita kirjoituksia ja pari kirjaa hiljaisesta tulehduksesta, joka on monien sairauksien aiheuttaja, myös nivelkipujen. Maria Boreliuksen Hyvinvoinnin vallankumous - tulehdusta ehkäisevä elämäntapa kirjan ohjeiden mukaan olen muuttanut ruokavaliotani. Syön lihaa erittäin vähän ja harvoin, valkoiset jauhot ovat pannassa, samoin sokeri. Lisäsin kasvisten määrää entisestään ja yritän syödä eri värisiä kasviksia mahdollisimman paljon. Lisäksi otin käyttöön Omega 3 öljyt.

Sitten eräänä iltana luin Kalevalaisesta jäsenkorjauksesta. Jutussa todettiin hoidon auttavan lihas- ja niveljäykkyyteen, käden liikeratojen ongelmiin, niska- ja hartiaseudun kiputiloihin ja lonkkakipuihin. Olin siltä istumalta myyty (makasin kylläkin sängyssä) ja tilasin ajan hoitoon. Mielenkiinnolla odotin pari viikkoa ennen kuin pääsin hoitoon. Tosin mielikuvitus lähti jossain vaiheessa laukkaamaan ja odotin, että minua on vastassa harmaahapsinen ja harvahampainen kovaotteinen mies. Siis se sama, jonka olen nähnyt aikoinaan Kalevalan kannessa kävelykeppi kädessä.

Päivä koitti ja lähdin Helsingin Kallioon. Se on aluetta, jossa en mielelläni liiku, varsinkaan yksin. Löysin hyvin perille ja pääsin sisäpihalle ison rauta-aidan kautta. Avasin rappukäytävän oven ja lähdin etsimään oikeaa ovea. Rappukäytävään kuului laulua ja kitaransoittoa, hippimeininkiä, outoja tuoksuja ja meteliä. Seisoin vihdoin oikean oven takana. Painanko ovikelloa vai lähdenkö kotiin? Rohkaisin mieleni, pistin silmät kiinni ja painoin ovikelloa. Oven avasi nainen, jolla oli utelias katse. Hän esitteli itsensä ja pyysi minut sisälle. Olin helpottunut, ehkä sittenkin selviän tästä hengissä.

Nainen oli kalevalainen jäsenkorjaaja. Hän kysyi, tiedänkö hoidosta mitään? Vastasin, että olin lukenut yhden artikkelin ja toivoin saavani vaivoihini helpotusta. Hän kertoi, että hoidossa tasapainotetaan tuki- ja liikuntaelimistön epätasapainoon joutuneita rakenteita. Epätasapaino näkyy kehossa toispuolisuutena. Hän kertoi myös, että tasapainottaminen suoritetaan mobilisoimalla kevyiden liikkeiden avulla. Hoito ei ole kivuliasta. Mobilisoinnissa myötäillään lihaksien ja nivelien luonnollisia liikkeitä ja niillä saadaan neste-, lymfa- ja verenkierto liikkeelle. Hän kysyy minulta, purenko hampaita yhteen? Kyllä, varsinkin stressin iskiessä. Haastattelun lisäksi minun piti täyttää muutamia terveyteen liittyviä tietoja sekä kehon kuvaan kohdat, joissa kipua on esiintynyt.

Asetun makaamaan hoitopöydälle selälleni. Hoito aloitetaan jalkapohjista. Hoitaja pyörittelee jalkaterääni ja hieroo jalkapohjia. Hoito on miellyttävää ja pehmoista. Alan rentoutumaan. Tunnen kipeämpiä paikkoja jalkapohjan kaaressa. Jalkani olivat kuulemma hyvässä kunnossa, joka kertoo hoitajan mukaan siitä, että kenkäni ovat olleet oikeanlaisia jaloilleni. Varpaat kuitenkin kuumottivat, mikä on merkki tulehduksesta. Siihen sain hoito-ohjeeksi kääriä varpaani suolaveteen (puhdistamaton suola) kastettuihin villasukkiin muutamaksi tunniksi.

Varpaista edetään pohkeiden kautta polviin. Polvinivelten välissä ei ollut tyhjää yhtään vaan luut kalisivat yhteen. Väljyyttä piti siis lisätä tähän kohtaan, joten hoitaja lähti tasapainottamaan polviani. Hän käyttää oman kehon painoa ja käsittelee polvia pumppaavin liikkein. Kalevalaisen kansanparannussäätiön mukaan ”Tuki- ja liikuntaelimistön tasapainottuminen poistaa lihaksista jännitystä, vapauttaa kalvorakenteita ja parantaa nivelien liikkuvuutta. Samalla aineenvaihdunta helpottuu, kudosneste- ja verenkierto paranevat ja hermot vapautuvat mahdollisista pinnetiloista.”

Seuraavaksi on muun kehon vuoro. Nousen istumaan. Riisun paidan ja saan päälleni neuletakin väärinpäin. Selkä jää paljaaksi ja hoitaja tutkii lantioni asentoa. Onneksi se on suorassa ja jalat ovat tasapitkät (mikä on harvinaista). Lapaluuni ovat kuitenkin eri tasalla. Niissä on sentin heitto. Hoitaja laittaa jonkin litteän esineen pakarani alle ja heijaan pyynnöstä itseäni sivulta sivulle. Hoitaja käsittelee selkääni vedoin, selkähieronnan tavoin. Uudestaan heijausta ja hierontaa. Lopulta hoitaja toteaa lapaluiden olevan nyt samalla tasolla.

Käsittely jatkuu vielä kyljissä, niskassa ja päässä. Olo alkaa tuntumaan mukavalle. Mennessäni hoitoon, olin tuntenut päänsärkyä pari päivää tauotta. Käyn vielä selinmakuulle hoitopöydälle ja saan käsittelyä niskasta kallon rajaan asti.

Kalevalainen jäsenkorjaus on koko kehon hoitomenetelmä, joka perustuu perinnetietoon sekä ihmisen toiminnan ja rakenteen tuntemukseen. Jälkeen päin luin, että vaikka kalevalainen jäsenkorjaus on suhteellisen tuntematon hoitomuoto, sen vaikutuksia on tutkittu mm. Kuopion yliopistossa. Tutkimuksessa todettiin, että jäsenkorjaus oli antanut merkittävää apua tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin ja 97 % koki saaneensa apua kroonisiin kiputiloihin.

Nyt hoidosta on kulunut viikko ja liikun huomattavasti kevyemmin, lisäksi olo tuntuu edelleen hyvälle. Raput kävelen aamulla alakertaan ihan normaalisti. Varpaita ei ole jomotellut eikä särkyä pakarassa ole tuntunut, vaikka olen jumpannut tehokkaasti viikon aikana. Onnistun jopa menemään risti-istuntaan, kuten ennen vanhaan. Katsotaan, ilmestyvätkö oireet takaisin vai alkoiko tästä kivuttomampi elämä. Jos kipu tule takaisin, niin menen aivan varmasti uudelleen hoidettavaksi.

Tämä on minun henkilökohtainen kokemukseni hoidosta. Ehkä kaikki eivät saa samanlaista apua hoidosta. Olisi mielenkiintoista kuulla, onko sinulla kokemusta vastaavasta hoidosta tai jostain muusta luontaishoidosta, jolla olet päässyt kivuistasi eroon?

Mari

Toimiva keittiö on kodin sydän

Kuva: Topi keittiöt



Kuva: Topi keittiöt

Keittiöjuttuja kirjoittelen, kun ovat viime aikoina olleet kovasti mielessä. Keittiön tyyli kertoo paljon kodin asukkaista sekä heidän elämäntavastaan. Viihtyvyyteen vaikuttaa keittiön toimivuus, niin että arki sujuu. Asukkailla on erilaisia tapoja toimia keittiössä, siksipä heidän tarpeet ja tavat täytyy huomioida suunnittelussa erityisen tarkasti.

Yleensä keittiön suunnittelu lähtee asukkaiden tarpeiden kartoittamisesta. Mitä keittiössä halutaan tehdä. Ei ole päivänselvää, että jokainen haluaa viimeisimmät uutuudet keittiöönsä, eikä se ole edes järkevää, jos keittiössä lämmitetään pääosin valmisruokaa mikrossa. Kaappitilan tarve myös vaihtelee paljon. Kannattaa myös muistaa, että keittiö on kodin kalleimpia tiloja, joten sen suunnitteluun on hyvä paneutua kunnolla ennen keittiötilauksen tekemistä.

Viime aikoina on vilauteltu kommentteja siitä, että erilliset keittiöt ovat palaamassa. Hyvä vai huono, en tiedä. Itseäni kuitenkin on aina miellyttänyt avokeittiö, jossa keittiö ja ruokailutila ovat avoinna olohuoneeseen. Mitä mieltä sinä olet? Toisaalta avonainen tila tuo haasteita keittiölle, jotta keittiö sulautuu muuhun sisustukseen luontevasti.



Kuva: Keittiömaailma

 

Kuva: Topi keittiöt

 

Keittiön muodon sanelee asunnon pohjaratkaisu, usein myös vesipisteet ja hormi, ellei niiden paikkaa haluta jostain syystä vaihtaa. Keittiösuunnittelussa on muutamia olennaisia asioita, jotka kannattaa huomioida:

- keittopisteen ja vesipisteen molemmin puolin on hyvä jättää laskutilaa, eikä haittaa, vaikka kylmäkalusteen vieressäkin olisi pieni laskutila
- kalusteiden korkeusmitoituksessa huomioidaan asukkaiden pituus
- kylmäkalusteiden ilmankerrolle on jätettävä tilaa
- kylmälaitteita ei laiteta mielellään lieden, uunin tai astianpesukoneen viereen ilman eristettä
- ovien aukeamissuunnat, etenkin kulmissa
- keittotaso ja vesipiste samalle seinustalle on toimiva ratkaisu
- riittävä työskentelytila
- riittävästi sähköpistokkeita
- kaikkien materiaalien tulee kestää roiskeita ja vesipesua
- toimiva valaistus

Kun kaikki nämä seikat huomioidaan omien toiveiden lisäksi, niin melkoinen palapeli on käsillä. Kaappien mitoitusta saa laskea moneen kertaan, että kaapit saa täsmäämään seinien pituuden kanssa. Keittiökalustemyyjät auttavat tässä ja heidän asiantuntemusta kannattaa hyödyntää. Suosittelen kuitenkin olemaan tarkkana luonnosten kanssa. Jälkeenpäin asioita on hankalampi muuttaa. Älä unohda sähkösuunnitelmaa. Jos tärkeästä kohtaa keittiötä puuttuu sähköpistoke, niin arjessa se harmittaa jatkuvasti.

Keittiön kaappien mitoituksessa käytetään standardimittoja, samoin kalusteiden tilantarve ja vapaa tila liikkumiselle on määritelty, joita kannattaa noudattaa. Liian ahtaat liikkumavarat hankaloittavat työskentelyä arjessa. Lähes poikkeuksetta, jostakin haaveesta joutuu tinkimään tilan puutteen vuoksi, ellei satu omistamaan jätti-isoa keittiötä.



Kuva: Topi keittiöt

Trendikästä saareketta ei kannata ahtaa liian pieniin tiloihin. Kappien ja saarekkeen väliin olisi hyvä jättää tilaa ainakin 120 cm. Liian pieni saareke ei tuo mitään lisäarvoa keittiöön. Siitä voi tulla jopa turha tilan viejä. Yläkaapittomuus on kaunista, mutta jos astioita on runsaasti, niin helposti on siinä tilanteessa, että kaappitila loppuu kesken.

Keittiön ilmeeseen vaikuttaa myös runkojen ja peitelistojen väri. Nekin kannattaa tarkistaa, että kokonaisuus on mieluinen. Vetimet, pöytätasot ja välitila ovat myös näkyviä elementtejä keittiössä, jotka vaikuttavat lopputulokseen. Hyvä olisi myös pohtia, seuraako trendejä vai luoko ajattoman keittiön pidemmällä tähtäimellä.



Kuva: Primo keittiöt

Kun kaikki on ulkopuolelta kunnossa, niin seuraavana on vuorossa kaappien sisältöjen rakentaminen toimiviksi. Hyllyjen välit kannattaa laskea sopiviksi omille astioille - ei liian tiivistä eikä väljää. Kaappien ja laatikoiden sisustaa suunnitellessa on hyvä miettiä etukäteen, mitä mihinkin kaappiin sijoittaa. Lisäosia ja erikoiskaappeja on runsaasti tarjolla, tosin kaikista erikoisratkaisuista saa maksaa aika paljon. Toki ne helpottavat järjestystä etenkin vetolaatikoissa ja onhan pieni luksus keittiössä kiva lisä.

Tällaisia asioita kävin kesällä ahkerasti läpi, kun suunnittelimme meille uutta keittiötä. Ajatuksissani työskentelin keittiössä. Tein ruokaa ja leivoin ja samalla mietin, mitä mihinkin kohtaan tarvitaan. Vanha toimiva keittiö oli tärkeä pohja suunnittelussa. Halusimme siirtää siitä mahdollisimman paljon toimivia elementtejä uuteen keittiöön. Tärkeimpinä integroidut kodinkoneet, vetolaatikot, erillinen uuni ja astianpesukoneen sijoittaminen ylös työskentelytasolle. Keittiö on L-mallinen, silti nurkkakaappi jätettiin ihan ensimmäisenä pois. Siihen etsittiin toisenlainen ratkaisu. Haaveilimme myös viinikaapista, mutta se oli pakko tiputtaa suunnitelmista tilan puutteen vuoksi. Samoin vetolaatikoiden levyttä piti kaventaa, kun seinän mitoitus, vesipiste ja keittotaso eivät sallineet leveämpiä laatikoita.



Kuva. Topi keittiöt



Kuva: Topi keittiöt

Tällä hetkellä olemme tyytyväisiä keittiösuunnitelmaan, mutta katsotaan miten asennus sujuu ja miltä keittiö näyttää paikalleen asennettuna. Hieman jännittää.

Millainen on sinun keittiösi? Toimiiko kaikki, vai onko siinä jokin kohta joka harmittaa arjessa?

Lähetän lämpimiä ajatuksia sinulle - kiitos kun olet siellä!

 

Mari

Parhaimmat syyspäivät

 

Luin tänään lehdestä, että ruska on nyt parhaimmillaan. Minusta tuntuu siltä, että ruska on lopuillaan. Viikonloppuna on siihen malliin haravoitu ja puhallettu lehtipuhaltimella (on muuten hyvä) maahan pudonneita lehtiä pihalta. Kun katsoo puihin, niin puolet lehdistä on jo tippuneet.

 

Kesän vihreys tuli ja meni. Samalla vauhdilla tuntuu syksy etenevän. En oikein ole päässyt syksyn makuun, kun se jo alkaa olemaan lopuillaan. Pitkäaikaisten havaintojeni mukaan kaikki lehdet ovat pudonneet puista lokakuun lopulla, joten pari viikkoa saadaan vielä ihastella värikirjoa - ruskaa.

 

Ajaessamme rantaan päiväkävelylle, mietiskelin taas tätä luonnon kiertokulkua, joka toistuu vuodesta toiseen. Hiirenkorvat-vihreät lehdet-kellastuvat ja putoavat lehdet. Pieni talvilepo ja kaikki alkaa uudestaan. Eikös ole ihmeellistä!

 

Tiedätkö miksi lehdet vaihtavat väriä syksyllä?  

 

Luin muutamia vuosi sitten, muistaakseni Tiede-lehdestä, valaisevan artikkelin syksyn värikirjosta. Lehtipuun kellastuminen alkaa syksyllä valon vähentyessä. Tosin lämpötilan laskulla on myös oma osuutensa, mutta ei niin suuri kuin valolla.  Ruskaan liittyy vielä lehtivihreän vetäytyminen talveksi puun runkoon varastoon, jolloin lehtiin jää jäljelle vain keltaiset ja punaiset väriaineet. No, kaunista on ollut ja on edelleen. Lehdet ovat upean punaisia ja keltaisia. 

 

 

Meren rannalla taas

Nämä kuvat ovat viikonlopun kävelylenkiltä. Tutuista lempimaisemista, joissa tulee käveltyä aina uudestaan ja uudestaan. En kyllästy näihin ilmeisesti koskaan. Parin tunnin lenkki teki tosi hyvää ja nämähän ovat minulle meditaation korvike. Ei oikeastaan edes korvike vaan parhainta rentoutumista.

 

Meidän kesä ja syksy on ollut melkoisen kiireinen ja uusia asioita on tapahtumassa. Odotan niitä jännityksellä. Kerron niistä myöhemmin. Luonnon rentouttava voima on ollut viime aikoina entistä tärkeämpää. Kahisevat heinät rantakaislikossa, auringon pilkistys pilven takaa, tyyni meri tai pudonnut linnun sulka. Istuimme pitkään katsomassa joutsenperhettä, kun ne uiskentelivat rannassa ja söivät merenpohjasta "herkkuja".

 

 

 

Ruskan hehku

 

Auringon valo saa ruskan värit hehkumaan entistä upeammin. Vaikka viikonloppuna oli paljon pilviä taivaalla, niin aurinko näyttäytyi aina välillä ja se oli ihanaa. Aurinkoa päin kuvaaminen on haastavaa, mutta en malttanut olla räpsimättä muutamaa kuvaa. Haaveissa olisi joskus oppia kuvamaan erilaisissa valaistusolosuhteissa, vasten aurinkoa ja pimeällä. Taidot eivät riitä siihen, että ottaisin eri valotuksella kuvia ja yhdistäisin ne yhdeksi kuvaksi. Haaveilen myös siitä, että joskus voisi lähteä aamulla anivarhain kuvaamaan vedestä nousevaa usvaa.

 

Tältä syksy näyttää minun silmissäni. Miltä se näyttää sinun?

 

Sinulle ystäväni toivotan ihania ja rentouttavia
syyspäiviä!

Ps. huomasinpa juuri, että linkkiä Instaani oli räpiköity ja linkitetty tänne ihan outo tili, joten poistin sen kokonaan. Laitan sen uudelleen kun osaan :)

 

Mari