16.8.2019

Tää tunne



Pari päivää sitten mielessä oli jokin juttu, mistä piti kirjoitella tänne blogiin. Silloin ei ollut aikaa eikä inspistä ja nyt se ei tule millään mieleen, ei vaikka kuinka pinnistelen. Joten mennään sitten niitä - näitä kirjoituksella tällä kertaa.
 
Työt tosiaan alkoivat viime viikolla ja olen ollut ihan hukassa siitä lähtien. En saa aikaiseksi oikein mitään. En edes tämän blogin päivittämistä (tosin en kesälomallakaan). Ehkä tästä taas päästään rytmiin, kun antaa itselle aikaa palautua normaaliin päiväjärjestykseen.
 
Meidän pihalla on aistittavissa jo syksyä. Kuivia lehtiä tippuu puista, nurmikko kuivuu ja kukat alkavat näyttämään jo tosi kulahtaneilta. Eilen olisi pitänyt vähän nyppiä kukkaistutuksia, mutta töiden jälkeen istahdin terassille aurinkoon, enkä päässyt siitä ylös pariin tuntiin. Onko teillä samanlaisia väsähtämisen merkkejä loman jälkeen?
 
Onneksi kuitenkin nousin vihdoin ja viimein tuolistani ja lähdimme rannalle kävelylle. Oletko muuten huomannut, että auringon valo on jo keltaista. Ei enää yhtä kirkasta kuin keskikesällä. Siitäkin huomaa, että ollaan kääntymässä syksyn puolelle. Syksy - loppu kesä - varhaissyksy - myöhäiskesä? Miksi sinä kutsut tätä aikaa, jolloin kesä on lopuillaan ja syksy vasta tekee tuloaan. Viime vuosina minä olen nimittänyt sitä myöhäiskesäksi joogaopettajani innostamana. Seasonal Yogan yksi vuodenaika on myöhäiskesä. Minusta se kuvaa hyvin tätä aikaa.
 
Seasonal Yogan mukaan, keskikesän energiahuipun jälkeen tapahtuu luonnollinen rauhoittuminen. On aika palata omaan keskustaan pohtimaan ja tunnistamaan omaa elämää. On aika ravita itseä. Tiedostaa mitä syöt, ajattelet, luet, katsot, kuuntelet ja puhut. Keskittyä hetkeksi itseensä.




Jos muut kukat repsottaa, niin raparperi pukkaa uusia varsia ja lehtiä koko ajan. En ehdi kuluttamaan niitä niin paljoa kuin uusia tulee. Etanan paholaiset yrittävät tuhota lehtiä, minkä ehtivät, ne ovat napostelleet lehdet täyteen reikiä. Toinen herkkukeidas etanoille on yrtit. Vaikka yritän sanoa niille, että ne on mun, ei heidän. En taida saada yhtään yrttejä pakkaseen tänä vuonna.
Katkoin viikonloppuna muutaman varren ja leivoin niistä helppoja muffineita vieraille. Näiden muffineiden leipomiseen ei mennyt kauaa aikaa ja ne paistuivat siinä sivussa, kun imuroin sekä ojentelin sohvan tyynyjä ja shaaleja. Niistä tuli aika hyviä. Ohje on alla.



Tänään mieltä on painanut yhden työkaverin puolison pois meno, josta kuulin aamulla tavatessamme. En saa sitä mielestäni. Kun kaksi ihmistä jakaa kaikki asiat kymmeniä vuosia, niin miltä tuntuu menettää kaveri rinnaltaan. Millainen arki koittaa toisen poismenon jälkeen? Mistä löytää sunnan elämälleen? Tyhjyys on läsnä päivissä ja syvä kaipaus. Jotenkin uusi elämä olisi pystyttävä rakentamaan pala kerrallaan uudelleen. Kun ajattelen ystävääni, niin kieltämättä itku on tullut silmään pitkin päivää. Kunpa osaisi lohduttaa surussa.


Raparperimuffinnit

(1 muffinipelti)

Pilkoin aluksi 5 ohutta raparperin vartta pieniksi paloiksi kulhoon ja ripottelin päälle vähän sokeria. Annoin tekeytyä sen aikaa kun tein taikinan.

Vispaa vaaleaksi vaahdoksi:
2 kananmunaa
vajaa 1 dl sokeria tai pari rkl hunajaa

Lisää:
3,5 dl jauhoja (sekoitin täysjyvävehnää, perunajauhoja, kauraa-ja mantelijauhoa)
1 tl leivinjauhetta ja
vaniljasokeria maun mukaan

Sulata 1½ dl voita ja lisää taikinaan

Pyöräytä nopeasti kaikki ainekset sekaisin.

Kaada taikina muffinivuokiin ja painele päälle kourallinen raparperinpalaoja.
Pursota vielä juoksevaa hunajaa raparperipalojen päälle. Laita uuniin noin 15 minuutiksi 200 asteeseen.

Leivon nykyisin lähes kaikki makeat leivonnaiset kokojyvävehnä, kaura ja manteli ja perunajauho sekoituksesta. Minusta itse sekoittamat jauhoseokset ovat parempia kuin kaupan ja ainakin tietää, mitä ne sisältävät. Tulevat lisäksi paljon edullisemmiksi. Uuden jauhosatsin ostin viikolla Rekosta. Luotan suoraan mylläriltä ostamiin jauhoihin.

Olen kesän aikana yrittänyt selvittää, miksi käsivarsiin tulee pieniä näppyjä. Ne eivät näy, mutta tuntuvat. Olenko allerginen jollekin ruoka-aineelle? Olen yrittänyt jättää vehnän pois ja korvannut ne leivonnassa tuolla yllä olevalla seoksella. Toinen kokeilu on maitotuotteiden suhteen. Maitoa en ole juonut vuosiin, mutta jogurtti ja juustot ovat herkkuani. Olen välillä ollut näitä herkkuja ilman ja tarkastellut näppyjen määrää. Vielä en ole päässyt asiassa selvyyteen, joten jatkan tarkkailua.

Hummus ruisnapit

Samassa teepöydässä muffinien kassa oli suolaisena palana ruisnappeja, joiden päälle laitoin punajuurihummusta (Lidlin valmis) ja lime graavilohta sekä koristeeksi tilliä. Helppo ja nopea herkku. Nam!

Upeaa viikonloppua sinulle!

Mari

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti