Vietin huhtikuun lopulla kivan viikon Amsterdamissa esikoisen perheen kanssa. Matkasta tarkemmin täällä. Meillä oli suunnitelmissa tutustua muutamaan mielenkiintoiseen paikkaan. Osa toteutui, mutta pari jäi seuraavaan kertaan. Yksi niistä oli erittäin suosittu pienen pieni ravintola: The Avocado Show ja toiseksi belgialaiset vohvelit jäivät syömättä. Aina kun tulimme hyvään vohvelipaikkaan oli pikkuisen lounas syömättä tai olimme juuri nousseet ruokapöydästä. Eipä nämä puutteet juurikaan haitanneet, sillä matka oli muuten aivan upea ja ihana.
Matkan jälkeen seuraavana viikonloppuna tuli yllätys. Sain nimittäin synttärilahjaksi kirjan: The Avocado Show. Mitä, onko ravintolasta tehty kirja? Joo on, ja se on täynnä mitä ihanampia ohjeita avokadoista. Ravintolan perustajat ovat kirjoittaneet oman tarinan kirjaksi. Sen kuinka epävarmoin odotuksin he lähtivät perustamaan ravintolaa hullun idean pohjalta. Idea osoittautui kuitenkin toimivaksi. Sana uudesta ravintolasta kiiri eteenpäin ja pian asiakkaat jonottivat tunti kausia päästäkseen ravintolaan. Varauslistan purku kesti viikon. Varauksia oli yht´äkkiä 22 000 ja paikkoja vain 45.
Kuopukseni avec oli tulossa syömään meille ja oli selvää, että teen uudesta keittokirjastani jotain syötävää meille. Ohjeet ovat toinen toistaan herkullisempia. Se mikä on hyvä, niin mikään resepti ei ole vaikea toteuttaa. Tarvitaan vain muutamia raaka-aineita. Nuorethan tykkäävät hampurilaisista, siksi valitsin niiden kanssa tarjottavaksi uunibataatit mozzarellalla ja avokadoilla. Jälkiruoaksi tein avokadovohveleita.
Miten sinä kuorit avokadon? Olen aina halkaissut avokadon ja kovertanut hedelmän lusikalla. Kirjassa opastetaan kuorimaan avokado kuten banaani. Kuori todella lähtee hienosti tällä tavalla. Kirjassa opetetaan myös avokadoruusujen teko. Ruusuja on käytetty monessa ohjeessa. Ruusut syntyvät helposti kun puolikkaan avokadon leikkaan hyvin ohuiksi (parin mm) siivuiksi. Sen jälkeen siivut venytetään jonoksi ja kääritään rullalle ruusukkeeksi. Tein kaiken työpöydällä, sillä alusta täytyy luistaa. Kun ruusu on valmis, helpoiten sen nostaa oikeaan paikkaan ohuella lastalla. Harjoitteluversioksi näistä tuli ihan mukiinmeneviä.
Valitsin uunibataateiksi pieniä luomu bataatteja. Ne olivat uunissa noin tunnin. Kokeilin kypsyyttä tikulla. Kun bataatit olivat kypsiä, halkaisin kuoren veitsellä ja muotoilin hieman sisustaa lusikalla leveämmäksi, että kuori avautui ja siihen mahtui täytteet: tomaatteja, pestoa, buffalo mozzarellaa ja päälle avokadoruusukkeet. Koristelin annokset mini tomaateilla, basilikan lehdillä ja iduilla.
Vinkiksi: nämä kannattaa tehdä laakealle alustalle esimerkiksi puualustalle. Kun tein nämä vuoassa, niin ne oli hankala nostaa siitä lautaselle rikkoutumatta.
Hampurilaisiin grillasin (tai oikeasti tyttäreni poikaystävä) jauhelihapihvit. Ihan perinteiset. Hampurilaisiin laitettiin lisäksi grillattua munankoisoa. Jokainen sai rakentaa mieleisensä hampurilaisen lisäten mausteeksi: punasipulia, pestoa, tsatsikia (itse tehty), juustoa tai hummusta ja rukolaa. Fazerin uudet Street Food briossi hampurilaissämpylät toimivat hyvin grillissä.
Arkena töiden jälkeen tällaisen aterian valmistamisessa tulee melkoinen kiire. Kaikki tämä tapahtui vajaan kahden tunnin sisällä. Tarkemmat viilaukset jäi tekemättä. Toki nuorista sain apua, kun mies oli vielä töissä. Kun pistää oikein hösseliksi, niin saa ihmeitä aikaan. Tosin keittiö oli tämän jälkeen aika kaaoksessa. Kameraa en ehtinyt kiireessä ottaa esille, vaan nappasin kuvat kännykällä.
Jälkkärit paistettiin hetken päästä, kun ruoka oli hieman laskeutunut ja keittiö siivottu. Sain nimittäin lapsilta vohveliraudan äitienpäivälahjaksi (Minua on hellitty vähän liikaa viime aikoina). Nyt voin paistella belgialaisia vohveleita kotonakin. Avokadovohveleiden ohje on myös keittokirjasta, jota hieman muutin. En nimittäin löytänyt kaupasta kookosjogurttia. Käytin vohvelitaikinassa kookosmaitoa. Muuten taikina oli perustaikina, hieman lettutaikinaa tukevampi. Lisäsin taikinan joukkoon yhden murskatun avokadon ja sitruunaa.
Nyt vohvelin paistaminen alkaa sujumaan ensimmäisten kokeilujen jälkeen. Ei liian vähän eikä liikaa taikinaa, niin hyvä tulee. Huom. eikä saa kurkkia kypsyyttä liian aikaisin. Vohveleita voi koristella ihan rajattomasti marjoilla ja hedelmillä. Näissä oli viimeisiä pakastemarjoja, päärynää ja kaurakermaa. Agave- tai vaahterasiirappi olisi tehnyt hyvän tujauksen vohveleihin, mutta se oli sattunut loppumaan.
Näin ihana torstai ilta meillä ja tänään onkin vapaapäivä ennen viikonloppua.
Ihania keväthetkiä sinulle!
Mari
Huomenta ja terveisiä aamuvirkun aamusta! Oli niin ihana aamu, heräsin linnunlauluun ja oli pakko nousta ylös ihmettelemään sitä.
VastaaPoistaOlipa monta uutta reseptiä, mitä en ole koskaan kokeillut. Bataattiveneitä en ole tehnyt koskaan, mutta haaste on se, ettei mies tykkää bataateista ollenkaan. Itse taas rakastan. Niihinhän voi laittaa sisälle vaikka mitä!
Vohvelirautaa ei ole, mutta olen niin monta kertaa miettinyt sen hankkimista ja aina se on jäänyt, kun mietin että tuleekohan käytettyä. Sitten taas ajatus kulkee siihen, että jospa tulee tehtyä liian usein...kaloreita... No, se on nyt vielä hankkimatta. Avokado-versio kuulostaa kyllä niin houkuttelevalta.
Aikamoiset kokkaukset teitte arki-iltana ja varmasti oli maukasta!
Ihanaa auringonpaisteista viikonloppua <3
Teillä on varmasti ainutlaatuiset aamut mökillä. Teidän paikka on tavattoman upea.
PoistaMeillä on vähän sama juttu, ettei bataatit ole miehen herkkua. Ehkä se makeus. Itse kuitenkin tykkään, siksi tehdään puolin ja toisin välillä myönnytyksiä. Olen koittanut kevään aikana lisätä kasvisten käyttöä reippaasti, kun se kolesteroli...
Nämä bataattiveneet olivat herkullisia ja helppoja. Mietin, jos niihin lisäisi jotain suolaista: kalaa tai lihaa, maistuisiko sitten miehellesi?
Mulla ei ole ollut vohvelirautaa vuosiin. Pari vuotta sitten Belgian reissulla aloin haaveilemaan siitä. Ehkä lapsilla oli vähän oma etu mielessä, kun antoivat sen lahjaksi. Seuraavaksi kokeilen tehdä vohvelit härkäpapujauhoista.
Joo, oli kivat kokkaukset keittokirjan innoittamana. Kuopus lähti reissuun seuraavana aamuna, niin piti päästä vähän häntä halailemaan. Ruualla saan nuoret takuuvarmasti käymään. Ihania hetkiä sinulle <3
Olen lähinnä sanaton!! Niin upeita ja kauniita ja ihan taatusti maistuvia herkkuja, että loppuu superlatiivit kesken :).
VastaaPoistaIhailin sun kuvia jo Instan puolella ja täällä ne näyttää suuressa koossa, jos mahdollista, vielä piirun verran hienommilta.
Kyllä tuli kirja ihan oikeaan osoitteeseen <3
Kiitos Annukka<3 Piti vähän kokeilla kirjan ohjeita. Se on täynnä mitä ihanampia ohjeita sekä melkoinen tarina ravintolan perustamisesta.
PoistaIhastuin noihin avokadoruusuihin ja halusin kokeilla miten ne onnistuu. Nämä oli vähän kuopuksen hemmottelua ennen hänen reissuaan.
Ihania kuvia on myös sun instassa. Tuijotan niitä pitkään. Upeita hetkiä sinulle ihanainen <3