Sunnuntain kaupunkikävely

 

Viime viikonloppuna oli kylmä tuuli, mutta aurinkoista. Lähdimme vaihteeksi kaupunkikävelylle Helsinkiin. Minusta on ihana kävellä pitkin katuja, vailla päämäärää ja katsella kauniita, vanhoja taloja ja rakennusten upeita yksityiskohtia. Pääkaupunkimme on aika kaunis, vaikka usein sitä vähätellään. Rakennuksista löytyy paljon koristeluja, ikkunoiden erilaisia muotoja, rappuja ja portteja. Erityisen ihastunut olen rakennusten vanhoihin tammioviin ja takorautaportteihin. Ihmettelen usein, miten taitavia käsityöläiset ovat olleet muovatessaan takorautaan kuvioita ja kierteitä. Onhan Helsinki aivan erilainen kuin vanhat Euroopan pääkaupungit, mutta silti sieltä löytyy paljon katseltavaa ja mielenkiintoista arkkitehtuuria.

 

Kävelimme Tähtitorninmäelle Ursan ohitse. Hiljaista on, vain muutama lenkkeilijä on liikkeellä ja hiekanpuhdistusauto kolistelee ohitsemme useaan otteeseen. Kävelemme meren puolelle ja näkymät ovat upeat. Kohta on aika, jolloin Vapun juhlijat kokoontuvat Ullanlinnanmäelle piknikille. Kirkkaalla ilmalla mäen päältä näkee kauas merelle. Laivat seisovat rannassa ja yksi sota-aluskin on rantautunut satamaan. Kylmä tuuli puhaltelee. Lähdemme Katajanokalle.

 

 

Katajannokan vanha vankila eli Skatta on mielenkiintoinen kokonaisuus. Paksujen tiiliseinien sisäpuolella toimii loistava ravintoja ja hotelli. Sellit on muutettu kodikkaiksi hotellihuoneiksi. Paksujen seinien sisäpuolella voi uinahtaa rauhassa, sillä seinien paksut takaa rauhalliset yöunet hotellivieraille. Vanhan vankilan käytävillä on paljon katseltavaa ja on vaikea olla ajattelematta sitä, miten vangit ovat viettäneet rakennuksessa aikaa ja millaisia ääniä vankilassa on kaikunut. Vankilan historia näkyy kaikkialla. Oikeastaan on hienoa, että mahdollisimman paljon historiaa on jätetty näkyviin muutostöissä.

 

Matka jatkuu Merikasarmin Ulkoministeriön pihojen poikki Katajannokan rantakadulle. Täällä ihmisiä on jo hieman enemmän, mutta hiljaista on verrattuna kesäiltaan, jolloin ihmismassoja on huomattavasti enemmän. Sunnuntaina päivällä suurin osa ravintoloista ja kahviloista on kiinni. Vähän kahvihammasta kolottaa, mutta jatkamme matkaa. Vanhat varastokäytössä olleet merimakasiinit ovat upeita. Olen kerran päässyt kurkkaamaan toimistoon, joka toimi Kanavarannan makasiinin toisessa kerroksessa. Se oli todella upea ympäristö työskentelyyn. Kanavarannan katutasolla toimii useita ravintola- ja kahvilayrittäjiä. Vieressä Uspenskin katedraalin upeat kupolit loistavat häikäisevästi auringonpaisteessa.

Matka jatkui tien yli Kauppatorin kupeessa sijaitsevaan merikylpylä Allas Sea Poolille. Ainoastaan yksi ainoa ihminen uskaltautui hyytävään merivesialtaaseen. Edelleenkin avantoon pulahtaminen on mielessäni, mutta se jäi tältä talvelta väliin. Ehkä kerään kesän aikana rohkeutta ja yritän ensi talvena olla rohkeampi. Lämmitetyssä altaassa oli muutama kylpijä. Siellä voisi joskus käydä kokeilemassa. Vesi on kuulemma ihan lämmintä, noin 27 asteista. Onkohan? No, ainakin altaasta pääsee saunaan lämmittelemään. Aurinkoisella terassilla ihmiset istuvat huopien alla värjöttelemässä. Vaikka aurinko paistoi, ja tuuli ei osunut terassille, niin keväinen viima oli silti kylmää.

Allas Sea Poolin rakennus on muodoltaan mielenkiintoinen. Mielestäni se on kaunis puurakennus, samoin kuin rannan toisella puolella sijaitseva Löyly. Sea Pool on rakennettu suomalaisesta kuusipuusta. Hienoa, että kotimainen raaka-aine on kelpuutettu tällaiseen rakennukseen.

Sea Poolin vieressä pyörii hitaasti maailmanpyörä. Tällä kertaa ei lähdetty uhmaamaan korkeanpaikankammoa, vaan käveltiin reilusti maanpinnalla kohti Wanhaa Satamaa.

Kesän hitiksi taitaa muodostua sähköiset potkulaudat. Niitä näkyi jo useampia katukuvassa. Helsingin asfaltoiduilla kaduilla niillä liikkuminen onkin varmasti näppärää tai ainakin nuorisolle. Itse en taida lähteä taiteleimaan niillä, tyydyn mieluummin polkupyörään ja omiin jalkoihin.

 

 

 

 

Matkalla ihastelin Grand Marinan kaarevia ikkunoita ja vanhoja tiiliseiniä. Upeita rakennuksia. Tuollainen vanha tilli vetoaa minuun, se näyttää tosi kauniille. Yksi upea pärekattokin bongattiin matkalla. Aika jännää, että Helsinki oli niin hiljainen, vaikka oikeastaan ilma oli mitä mainioin. Wanha Satama oli myös ihan kuollut, ei mitään liikettä alueella. Ehkä jos siellä olisi ollut joku tapahtuma, niin väkeä olisi varmasti ollut liikkeellä runsaasti.

 

Tässäpä nämä viime viikonlopun muistelmat. Tänään on tihkutellut vettä, joten ulos ei ole tehnyt mieli. Toivotaan, että aurinko taas pilkahtelee ensi viikolla.

 

Upeaa sunnuntai iltaa ja alkavaa viikkoa!

 

Mari