25.1.2019

Tunteiden peili


Oletko herkkä? Luin Suvi Bowellan kirjaa Ihana herkkyys. Kirjassa kerrotaan siitä, kuinka tunteet tarttuvat. Herkkä ihminen voi uuvuttaa itsensä kohtaamisilla, koska hän nappaa toisten tunnetilan hyvinkin herkästi itselle. Kuulostaako tutulle?
 
 
Mistä tämä johtuu?
 
Tunteet syntyvät kehon ja aivojen yhteispelinä. Ihmisen perustunteet (ilo, viha, pelko, suru) sijoittuvat vartalon alueella rintakehään, joten ne heijastuvat siitä sydämeen sykkeeseen ja hengitykseen. Siksi tunteet rasittavat kehoamme. Stressi, uupumus ja väsymys taas tuntuvat enemmän pään alueella.
 
Aistin herkästi ihmisten tunnetilat, myös kehossani. Toiset ihmiset imevät voimat tyhjiin vaativuudellaan ja negatiivisella asenteellaan. Heidän kanssaan on vaikea olla pidempiä aikoja. Toisista ihmisistä taas saa valtavasti voimaa, ja jo lyhyen tapaamisen jälkeen olo on energinen. Tunnistin tämän asian jo vuosia sitten. Havaitsin, että  joidenkin ihmisten kanssa kommunikointi vei voimia kohtuuttomasti. Olin tapaamisen jälkeen aivan loppu ja tuntui kuin minut olisi imetty kuiviin. 

Narsistin itsekeskeisyys on herkälle ihmiselle kaikkein vaikeinta. Kun elämä ja keskustelu pyörii ainoastaan oman navan ympärillä, alkaa väistämättä miettimään, miten tilanteesta pääsee luistamaan karkuun.  Lopputulema kohdallani oli, että päätin keskittyä enemmän ihmisiin, jotka voimaannuttavat minua kuin niihin, jotka vievät kaikki voimani. Ratkaisu on ollut erinomainen, vaikka muutamat ihmiset ovatkin ratkaisustani loukkaantuneet.

Olen oppinut luottamaan omiin tuntemuksiin. Välillä on vaikea selittää itsellekin, miksi jokin asia vaivaa ja on ristiriidassa tuntemusten kanssa.  Näkymättömät sarvet alkavat kutista kun kaikki ei ole hyvin.

Tunnetilan aistimuksiin liittyy läheisesti myötätunto ja empatia. Pystyn hyvin asettumaan toisen ihmisen kiputilaan tai sisäiseen tuskaan sekä peilaamaan hänen tunteitaan. Koen maailman kauheudet voimakkaasti ja haluaisin auttaa niin monessa asiassa. Tuska huonosti kohdelluista lapsista ja puhtaan luonnon häviämisestä tuottaa huolta jatkuvasti. Hesarissa olikin artikkeli, jossa todettiin tämän kaltaisen huolen olevan jo melkein kansantauti, joten en ole tuskani kanssa yksin. Onneksi olen jalat maassa elävä ja vaikka tunteet välillä vievät laidasta laitaan ja rinnasta ahdistaa, pohja on vakaa.
 

Aivojen peilisolut

Suvi Bowellanin mukaan "tieteellinen selitys tunteiden aistimukselle löytyy peilisoluista. Aivoistamme löytyy tunteiden peilaamiseen erikoistuneita soluja, jotka saavat meidät myötäelämään toisten kokemuksia ja tunteita. Ollessamme vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa, peilisolumme aktivoituvat ja välittävät tietoa tuon toisen henkilön kokemuksista. Aivojemme tunnekeskus saa ärsykkeen ja samaistumme toisen kokemukseen."

Nykyisin ajattelen niin, että tunnetilojen aistiminen on vahvuus, vaikka se toisaalta on hyvin raskasta. Vastakohtana olen tavannut ihmisiä joiden tunneskaala on pieni ja empatia puuttuu kokonaan. Hänelle suuri menetys tai ilo ei tuota juuri minkäänlaisia tunteita. En missään tapauksessa haluaisi elää niin. Tunteideni kanssa tunnen eläväni koko keholla rikasta elämää.

Jotta jaksaa kantaa tunnetaakkaa, on tärkeää erottaa omat ja toisten tunteet sekä ymmärtää oma herkkyys. Siinä on ollut elämän aikana opettelemista.Kirjoitin erityisherkkyydestä aiemmin täällä. Nykyisin puhun avoimesti herkkyydestäni.  Jännää on myös se, että puolisoni on samalla tavalla tunteiden aistija kuin minä ja tuntemukset ovat lähes poikkeuksetta meillä samoja.

Tunteikasta viikonloppua sinulle!

Mari

 kuvat: Tarkett kuvapankki

13 kommenttia:

  1. Raskauden ja synnytyksen jälkeen olen huomannut selkeästi herkistyneeni vaikka se tietty herkkyys onkin aina ollut nähtävissä. Itsensä tunteminen tämän osa-alueen osalta on tosiaan tärkeää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Mira. Uskon, että moni nainen herkistyy lasten myötä. Elämä muuttuu täysin ja on vastuu toisesta ihmisestä. Lasten tunteet heijastuvat vanhempiin väistämättä. Ihania onnen hetkiä sinulle ja kiitos vierailusta blogissani.

      Poista
  2. Kuulostaa niiiiin tutulta.

    Mielenkiiintoista oli tuo perustunteiden sijoittuminen rintakehään. Itselläni kun on ihan hirmu korkea leposyke, ja olen ajatellut, että on joku fyysinen vika tai ominaisuus (niinkuin tietty voi ollakin), mutta josko kyse oliskin vaikka edes osittain luontaisesta herkkyydestäni, se jotenkin helpottaisi henkisesti.

    Niihin ei-niin-mieluisiin herkkyysominaisuuksini fyysisellä puolella kuuluu yliherkkä kuulo. Kaikki kilinä ja kolina ja äkkinäiset äänet ja yleinen hälinä on itselleni ihan painajaista. Sitä ei yhtään helpota se, että mun mies on kovaääninen mölypönttö :). Onneksi on kaikkien näiden yhteisten vuosi(kymment)en jälkeen oppinut ymmärtämään, että olen tosissani, kun sanon, että korviin sattuu :).

    Kiva ja hyvä kirjoitus. Kiitos siitä ja leppoisaa viikonloppua <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Annukka ja kiva kun kuulla, että muutkin ovat havainneet samanlaisia tuntemuksia. Panttasin tätä kirjoitusta pitkään, koska joidenkin ihmisten mielestä tämä on hölynpölyä. Itselläni nuo rintakehän tuntemukset ovat voimakkaita.

      Jännä sattuma tuo herkkä kuulo. Mulla on tosi tarkka kuulo, jota mieheni aina ihmettelee. Hän on kuitenkin erittäin herkkä kolinalle. Tänä aamuna hän sanoi, että on erityisherkkä äänille. Ihmetteli miten leipäpussista saa niin kovan rapinan, kun tein aamiaisleipää. Aika usein hän huomauttelee kun kolistelen kattiloita keittiössä.

      Kiva kun käyt vierailulla, kommenttisi ovat mielenkiintoisen virkistäviä. Ihanaa viikonloppua <3 - Mari

      Poista
    2. Täällä on kiva käydä <3

      Poista
  3. En ole aikaisemmin oikeastaan oivaltanutkaan tuota tunteiden tarttumista. Miten monen monta kertaa olen ollut niissä tilanteissa, että huomaan toisen tunnetilan, vireyden tai apaattisuuden heijastuneen minuunkin.
    Hyvin on mielessä myös sellaiset kohtaamiset, missä itsekäs, omia asioitaan tuuttaava persoona on saanut itseni sulkeutumaan kuoreeni, enkä kerta kaikkiaan ole saanut sanaa suustani. Ne ovat hiljentymiseni myötä jääneet myös unholaan.
    Hauskaa että kirjoitin itsekin vähän samantyyppisestä aiheesta. Sinä lanseerasit peilisolut, mulla oli telomeerit - molemmat itselleni aiemmin tuntemattomia. käyppä lukaisemassa kun ehdit :)

    Rentouttavaa viikonloppua! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Maarit. Aika kauan kesti ennen kuin tajusin tuon tunteiden tarttumisen. Havahduin siihen kun kerra istuin pitkään serkkuni kanssa syömässä. Juttelimme kaikesta maan ja taivaan välillä. Kotiin ajaessani olin niin voimaantunut ja tuntui siltä, että olin täynnä energiaa vaikka kello oli lähes puolessa yössä. Sitten oli kohtaamisia, jotka veivät kaikki voimani, samoin kuin sinä kuvasit.

      Kirjoituksesi on mielenkiintoinen. Nämä asiat kiinnostavat minua tosi paljon. Pippa Laukan kirjassa: Hyvinvoiva nainen on selitetty telomeerien vaikutusta pitkään ikään. Kirja on muutenkin mielenkiintoinen.

      Ihania lomapäiviä sinne lämpimään <3 - Mari

      Poista
  4. Kuuntelin perjantai aamulla Aamulypsyä ja ihan lähetyksen lopussa kun Jaajo herkistyi Perälän lähdön myötä myös minä aloin itkemään autossa. Se reaktio tuli vain sen aistimuksen myötä mitä kuulin. Näin käy usein jos näen tai kuuntelen jotain, joka vaikuttaa minuun syvästi niin herkistyn.

    Koen olevani herkkä ihminen eli aistin toisen tunnetilat hyvin voimakkaasti. Olen muutamia kertoja elämässäni ollut tekemisissä pikaisesti narsistin kanssa ja se on heti tuntunut pahalta. Pyrin välttämään tietyn tyyppisiä ihmisiä koska voin heidän seurassaan huonosti.

    Hyvä kirjotus ja äärimmäisen mielenkiintoinen aihe!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marjo herkästä kommentista. Täällä ihan sydän hypähti. Ihana kuulla, että on muitakin herkkiä. Silmät kostuvat hyvin herkästi.
      Nykyisin tunnistan narsistin, mutta nuorempana en ymmärtänyt kuinka paljon narsisti voi hallita ihmistä ja saada tuntemaan itsensä arvottomaksi. Kaunista sunnuntai päivää sinulle. Eikös ulkona olekin kaunista? - Mari

      Poista
  5. Olipas todella hyvä kirjoitus. Löysin samaistumispintaa itseni kanssa. Olen tunteilla reagoiva ihminen ja menen asioihin tunteilla. Työssänikin otan asioita liiaksi tunteella. Olen oppinut vuosien saatossa välttämään ihmisiä, jotka kuluttuvat energiaani :)

    Minusta on hyvä, että tästä herkkyys asiasta kirjoitetaan! Mukavaa alkavaa uutta viikkoa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuulaanneli, ihanaa kun kävit kommentoimassa. Herkkyys on asia, jota olen itse nuorena hävennyt ja se on vaivannut minua elämäni aikana paljon. Nykyisin koen herkkyyden vahvuutena, kun olen oppinut elämään sen kanssa. Eikös olekin upeaa, kun saamme tuntea suuria onnen tunteita, vaikka surut ovat valitettavasti isoja. Pidetään omista energioista huolta ja keskitytään ihmisiin, joista saamme voimaa. Ihanaa alkavaa viikkoa myös sinulle <3 - Mari

      Poista
  6. Mä tunnistan tuon herkkyyden itsessäni. Olenkin ruvennut melko kylmästi karsimaan elämästäni ihmiset, jotka saavat oman fiiliksen vajoamaan

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei. Tuon asian oivaltaminen on helpottanut minunkin elämää suunnattomasti. Harmi vain, että muutamat ihmiset ovat loukkaantuneet asiasta. Jopa ulkopuoliset ovat puuttuneet siihen, miksi en pidä yhteyttä näihin henkilöihin. Olen ihan varma, että tuolla päätöksellä nautit elämästä enemmän ja saat energiat suunnattua oikein. Ihanaa loppuviikkoa ja tsemppiä!

      Poista