Oikeastaan muutamaa pöytää on vakavasti harkittu, mutta aina ne ovat jääneet kauppaan. Lähdin taas kerran kartoittamaan nettisurffaamalla pöytiä ja löysin monta kivaa vaihtoehtoa, joten tässäpä näitä näytille teillekin.


Tykkään kovasti vanhasta puusta ja sellaisen sohvapöydän kelpuuttaisin nykyisen sohvan kaveriksi, mutta... se ei mielestäni sovi olohuoneen muuhun sisustukseen ja tyyliin. Takkahuoneessa sen sijaan vanha rosoinen pöytä olisi kiva, kunhan se olisi riittävän pieni, esimerkiksi tuo Pentikin Coco olisi ihan passeli sinne vanhojen laatikoiden kaveriksi. Lasipöydät ovat ehdottomasti out meidän olohuoneeseen, sillä keittiön valkoisen ruokapöydän lasipinnan puhdistus teettää ihan riittävästi töitä. Kiitos ei toista lasipintaa, vaikka kaunis onkin.
Betoni on kaunis pöytäpintana. Cobellon Murmansk betoni -sohvapöytä on alusta loppuun asti kotimaista käsityötä. Pintamateriaali on elävä ja yksilöllinen, rouheus kuuluu oleellisena osana tähän pöytään - tykkään, mutta kuinka käytännöllinen pöytä on? Betonin pintahan on huokoinen, joten se ei kestä viililasin kaatumista tai pizzapalan putoamista pinnalleen, vaikka pinta on käsiteltykin lakalla. Jos kuitenkin vahinko sattuu, kannattaa neste pyyhkiä heti kostealla liinalla pois. Pöydän runkomateriaali on rautaa, mikä sopii hyvin tähän rouheaan pöytään.
Käytännön ongelmia ei sohvapöydän puuttuminen ole juurikaan tuonut (kiitos rahin), mutta mielestäni pöytä olisi kiva sohvan edessä, ihan käytännön syistäkin. Toisaalta pienillä apupöydillä saisi tilaan myös rytmiä. Tätä postausta tehdessä vähän ihastuin Cobellon Giro pöytään ja tuohon betoniseen Murmanskiin. Täytyypä käydä katsastamassa ihan livenä molemmat. Millainen on sinun sohvapöytä?
Tällaisia mietteitä tänään!
Mari
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Otan ilomielin vastaan kommentteja, kysymyksiä ja ajatuksia.