Siirry pääsisältöön

Elintarvikkeiden merkkiviidakko



Elintarvikemerkkien runsaus saa pään sekaisin. Mitä ne tarkoittavat ja onko kaikki todella niin kuin luvataan. Tunnetko sinä kaikki merkit?

Useimpien merkkien takana on tutkimusta ja hyvä tarkoitus, mutta moni luottaa sokeasti pelkkään merkkiin elintarvikepakkauksessa, ja harvempi on perillä mitä ja kuka merkin takana on: viranomainen, järjestö, ala vai yritys ja mitä merkki viestii tuotteesta. Tiedätkö sinä?

Suomen avainlipputuote on ehkä kaikkein tunnetuin tuotemerkki. Merkillä viestitään kuluttajalle kotimaisuutta, laatua, vastuullisuutta ja turvallisuutta. Tuotteen tai palvelun vähimmäisvaatimuksena on, että kotimaisuusaste täytyy olla yli 50 prosenttia (keskimäärin se on yli 80 %), mutta laatukriteereitä ei tämän merkin tuotteilta edellytetä. Merkin myöntää Avainlippu-toimikunta kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja käyttöoikeuteen vaadittavat tiedot tarkistetaan vuosittain yrityksiltä. Merkki on tuotekohtainen.
 

Hyvää Suomesta -merkki on suomalaisen elintarvikkeen alkuperämerkki. Hyvää Suomesta -merkki kertoo, että elintarvike on valmistettu Suomessa ja tuotteessa käytetty eläinperäinen raaka-aine eli liha, kala, muna ja maito sekä yhdestä raaka-aineesta valmistetut tuotteet, kuten öljy ja jauhot tulee olla aina 100 % kotimaista alkuperää. Jos tuotteessa on montaa raaka-ainetta, niin suomalaisuusasteen on oltava 75 % - 100 %,  mutta todellisuudessa monessa merkin saaneessa tuotteessa kotimaisuusaste on jopa 95 %. Tässä merkissä hieno asia on se, että kotimaisuusaste lasketaan tuotteen raaka-aineen alkuperästä. Merkki on tuotekohtainen ja merkin käyttö edellyttää Ruokatieto Yhdistys ry:n jäsenyyttä ja säännöllistä valvontaa. Hyvää Suomesta -merkkiä käytetään pakkauksissa pyöreänä tai Ruokaa omasta maasta -tunnuksen kanssa. Merkin sisältö on molemmissa sama.    

    

Sirkkalehtilippu on Kotimaisten Kasvisten merkki, alkuperä- ja laatumerkki. Se myönnetään kotimaassa viljellyille kasviksille, perunoille ja puutarhatuotteille (vihannekset, marjat, hedelmät jne.) Jotta merkin saa tuotteisiinsa on viljelyn oltava ympäristöystävällistä ja tuotteen laatuedellytyksenä on ykkösluokan tuote, lisäksi kasvisraaka-aineiden tulee olla suomalaisia. Laadunvalvojana ovat kaupat.

Luomutuotteiden suosio kasvaa ja moni varmasti miettii, kuinka luomua luomu sitten oikeasti on. EU:n lainsäädännössä luomutuotteiden tuotantotapa on määritelty tarkasti eli ei keinolannoitteita eikä kemiallisia torjunta-aineita, eläimillä on oltava lajinmukaiset olot ja rehut sekä luomuelintarvikkeissa on sallittu vain noin 50 lisäainetta, kun muissa elintarvikkeissa sallitaan yli 300 lisäainetta, lisäksi geenimuuntelu on kielletty. Eroa siis todella on ja lisäaineiden määrä on todella suuri verrattuna luomutuotteisiin. Eläinten kohtelu on myös yksi merkittävä seikka, miksi valita luomua.

Luonnonmukaisuudesta meillä onkin erilaisia merkkejä, joka varmasti sekoittavat kuluttajaa entisestään.






 

Aurinkomerkki on Suomen oma kansallinen luomutunnus, jonka omistaa maa- ja metsätalousministeriö. Merkin myöntää ja sen käyttöä valvoo Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, joten tuote on suomalaisen viranomaisen valvonnassa. Jotta merkin saa tuotteisiin, täytyy 95 prosenttia tuotteen aineksista olla luonnonmukaisesti tuotettuja. Tuotteet voivat olla myös ulkomaisia, mutta merkin käyttäjän tulee kuulua Suomen luomuvalvonnan piiriin.

 

Leppäkerttumerkki on toinen luomumerkki. Sen myöntäjä ja valvoja on Luomuliitto. Myöntämisen kriteerit ovat hieman tiukemmat kuin virallisen aurinkomerkin (yllä) ja sen voi saada täysin Suomessa tuotettu luomutuote. Alkutuotteilta vaaditaan täyttä kotimaisuutta ja jalosteilta 75% kotimaisuutta. Merkkiin voidaan liittää myös alue, jossa tuote on tuotettu eli näin viestitään myös lähituotannosta kuluttajille.



     
 

Tärkein luomumerkki on EU:n luomutunnus, lehtimerkin käyttö tuli pakolliseksi vuonna 2012 kaikissa EU:ssa valmistetuissa valmiiksi pakatuissa luomuelintarvikkeissa, jotka on valmistettu EU:n alueella. Merkki kertoo, että tuotannossa on noudatettu EU:n luomuasetusta ja valmistuksessa käytetyt raaka-aineet ovat vähintään 95 % luomua. 

   

Reilun kaupan tuotemerkki ei kerro tuotteen laadusta. Tällä merkillä merkitty tuote ei takaa luomutuotantoa tai lisäaineettomuutta. Merkillä tuetaan kehitysmaiden pienviljelijää, kasvattajaa ja työntekijää ja sillä pyritään varmistamaan heille asianmukainen toimeentulo viljelemillään tuotteilla sekä päättää itse omasta tulevaisuudestaan. Demokratia ja ammatillinen järjestäytyminen ja työolot sekä ympäristökysymykset ovat merkin taustalla, joten merkin eettinen merkitys on suuri.

Tässä muutamia merkkejä, mutta ei suinkaan kaikkia. Kuluttajaa huijataan myös helposti kauniilla mainossanoilla: aito, ei lisättyä sokeria, lisäaineeton, luonnon, kotitekoinen, alkuperäinen, perinteinen, vanhan ajan ja niin edelleen. Kuinka paljon mainossanat ohjaavat kuluttajaa? Veikkaan, että moni kuluttuja laittaa ostoskärryn täyteen tuotteita välittämättä lainkaan tuotteiden sisällöstä, viljelystä tai laadusta.

Niille kuluttajille, jotka haluavat puhdasta ja aitoa ruokaa ilman lisäaineita on syntynyt uusia kaupparyhmittymiä. Harmillista, että näitä kauppoja on harvemmassa kuin K- tai S-marketteja. Anton&Anton ja Eat&Joy myy pääasiassa ruokaa pääkaupunkiseudulla. Onneksi monista ostoskeskuksista löytyy Ruohonjuuri, jonka tuotevalikoima on melko runsas kosmetiikasta elintarvikkeisiin.  Luomutuotteita myyviä kauppoja voit etsiä lisää Luomuliiton sivuilta. Näiden lisäksi on syntynyt erilaisia luomu- ja lähiruokaketjuja ympäri Suomea. Itse käytän lähiruokaketju Rekoa parin viikon välein.

Isot ketjukauppiaat ovat myös selkeästi heränneet vastaamaan kuluttajien vaatimuksiin puhtaamman ruuan puolesta. Luomuosastot ovat laajentuneet runsaimmiksi ja kaupoissa ollaan entistä tietoisempia tuotteiden ainesosista, alkuperästä ja kuljetusketjusta. Hyvä niin.

*merkkien kuvat on lainattu Hyvää Suomesta  ja Luomu.fi -sivustolta.


Mari

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pehmeä karkkineule

Vaatekaappini värikirjo on melko suppea: mustaa, harmaata, valkoista. Muutama väripilkku sieltä sentään löytyy ja mieluisampia ovat keväällä neulomani neulepuserot. Puseroiden idea lähti houkuttelevan pehmeistä ja ihanan värisistä langoista. Lankana on Dropsin  Brushed Alpaca Silk Drops design   -lanka. Puseron kappaleet ovat suorat ja neule syntyi nopeasti isoilla puikoilla. Tämän neuleen osaa aloittelijankin toteuttaa itselleen syksyksi. Neule lämmittää juuri sopivasti, eikä ole liian paksu. Näistä tuli niin kivat neuleet, että keväällä vaalenpunainen ja fuksianpunainen  neule oli minulla melkein vuorotellen päällä mustan nahkahameen kanssa. Tiesitkö muuten, että Adlibriksestä  voit tilata lankaa samalla kuin tilaa kirjoja. Neuleen langat on tilattu sieltä. M kokoiseen neuleeseen meni 5 kerää ja mikä hienoa, niin yhden neuleen hinnaksi tuli kokonaista 10 €, voitko uskoa? Pidän kovasti hieman lyhyemmistä hihoista, jos haluat pidemmän puseron ja pidemmät hihat, niin tilaa yksi

Helppo pataleipä

Pataleipä on saanut nimensä siitä, että se paistetaan kypsäksi valurauta- tai keraamisessa padassa. Rapeakuorinen ja sisältä kuohkea pataleipä valmistuu vaivaamatta ja ilman rasvaa ja siksi vasta-alkajakin onnistuu tämän leivän leipomisessa, helpommaksi ja yksinkertaisemmaksi leivän leipominen ei tule. Nostatusaika on pitkä, joten leivän valmistus kannattaa aloittaa jo edellisenä päivänä.  Herkullisen maun salaisuus piilee pitkässä kohotusajassa. Padassa valmistuva leipä on rapea, kuohkea ja ihanan mehevä. Taikinan pohjaan voit käyttää vettä tai juuresmehua ja rouheutta leipään saat pähkinöistä, siemenistä, kuivahedelmistä tai vaikka oliiveista ja jauhoja voit vaihdella mielesi mukaan. Säilyttääksesi leivässä kuohkean rakenteen, älä vaivaa taikinaa lainkaan, silloin taikinan ilmakuplat eivät rikkoonnu ja herkutteluhetki on taattu. Tämä ohje on mukaeltu Sikke Sumarin NamiNamaste -keittokirjasta. Pataleipä Ainekset 5 dl vehnäjauhoja 2 dl kokojyväjauhoja (vaihtele

Neulekämmekkäät

Tässä nopea neulevinkki huhtikuun lopun räntä- ja lumisateisiin, vaikka varmasti odotatkin lämmintä kevättä ja auringon paistetta. Olen sitä mieltä, että voitaisiin jo heittää näille kylmille keleille hyvästit. No, kyllä kesä kohta tulee ryminällä kun ilmat alkavat lämpiämään vapun jälkeen. Minulla on vanha villatakki, jota käytän kevättakkina, mutta siinä on 2/3 hihat ja ranteet palelevat, jos alla on kevyt pusero. Niinpä ajattelin neuloa irralliset jatkeet ranteiden suojaksi. Sellaisia sormellisia kynsikkäitä en halunnut, joten minun tarpeeseeni kämmekkäät voisivat olla paremmat. Kämmekkäitä voisi myös käyttää sormikkaiden päällä lisälämmittiminä. Lankakorista löytyi villatakin väriin sopivaa  Novita Nalle lankaa.   Näiden neulominen on superhelppoa ja ne valmistuivat nopeasti. Luo langalla 44 aloitussilmukkaa ja jaa kullekin puikolle 11 s. Neulo resoriin 1 oikein 1 nurin noin 1 cm (tai kiertäen oikea silmukka = ota oikea silmukka takareunasta, niin saat hieman eri