Kaikki tieto minusta ja sinusta on kaikkien käytössä, ei koskaan tiedä, mihin meidän tietojamme käytetään. Evästeitä on joka nettisivulla, jotka tallentavat liikkeemme netissä. Kuinka monta salasanaa sinulla on, vai kirjaudutko aina järjestelmiin samalla salasanalla? Jokaisen kannattaa miettiä, miten suojautua netissä, miten torjua evästeet ja miten salaa henkilökohtaista tietoa sisältävät viestit.
Valeuutinen vai totta, mistä erottaa valeuutisen uutistulvassa ja somemaailmassa, jotka on naamioitu oikeiden uutisten näköisiksi. Tekstit ja postaukset leviävät somessa hetkessä eri puolille maailmaa. Kriittinen suhtautuminen ja ajattelu uutisiin on varmasti paikallaan ja hälytyskellojen pitäisi alkaa kilkattamaan, jos uutisen todenperäisyys alkaa vähääkään epäilyttää. Silloin kannattaa selvittää uutisen taustat, jos se on mahdollista. Kuvahuijaukset ja photoshoppaukset ovat jo arkipäivää, kasvot silottuvat ja ihmisten päät vaihtuvat, kuten taannoin saimme lukea koulukuvauksessa lapsen pään vaihtumisesta toiseen.
Viestintaviraston mukaan "Tyypillisesti käyttäjä houkutellaan sähköpostiviestillä siirtymään internetsivustolle, jossa pyydetään tietoja käyttäjästä. Sähköpostiviestit ovat usein naamioitu näyttämään esimerkiksi rahoituslaitoksen asiakaspalveluviesteiltä, vaikka todellisuudessa nämä sivustot saattavat olla huijaussivustoja, jonne syötetyt tiedot päätyvät rikollisten käsiin." Mitä siis pitää tehdä saadessaan tällaisen viestin? Viestintäviraston muistuttaa:
- "Rahoituslaitokset eivät koskaan ota asiakkaisiin yhteyttä sähköpostitse kysyäkseen verkkopankkitunnuksia, luottokorttinumeroita tai muuta luottamuksellista tietoa.
- Älä luota sähköpostissa olevan lähettäjätietokentän (FROM-kentän) sisältöön. Kenttä voidaan helposti väärentää vaikkapa muotoon asiakaspalvelu@omapankkisi.fi.
- Älä luota, että HTML-sähköpostissa tai internetsivustolla olevat linkit johtavat sinne, mitä linkeissä lukee."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Otan ilomielin vastaan kommentteja, kysymyksiä ja ajatuksia.