Millaisen hiilijalanjäljen jätät jälkeesi

 

Millaisen maailman jätämme jälkeemme omille lapsillemme ja lapsenlapsillemme? Minun on pakko jakaa huoleni teidän kanssa, siellä ruudun toisella puolella. Etukäteen pyydän anteeksi vuodatustani.

Kuluttajat voivat pienentää paljon omaan hiilijalanjälkeään, esimerkiksi asumisessa, liikkumisessa sekä tavaroiden elinkaariajattelulla. Hallituksemme hyväksyi syyskuussa keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman, joka kulkee nimellä "Kohti ilmastoviisasta arkea". Tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on ulotettu vuoteen 2030 asti. Tähän me kaikki voimme vaikuttaa sinä ja minä, valitsemalla auton sijasta jalat tai pyörän, vähentämällä asumisen energiakulutusta, suosimalla kasvisruokaa ja vähentämällä hävikkiä sekä valitsemalla joutsenmerkin ja EU:n ympäristömerkin saaneita tuotteita.

Ajatko vähäpäästöisellä autolla ja tiedätkö mitkä ovat autosi päästömäärät? Sähköautoista puhutaan paljon, entä etanoli (tehdään jätteestä) tai kaasu ja missä on sähköbussit? Meitä kuluttajia ohjataan vähäpäästöisempiin ajoneuvoihin verotuksen kautta, mutta liian usein näen liikenteessä isoja muskeliautoja, joissa on vain yksi henkilö.

Kuluttaminen kasvaa jatkuvasti ja kertakäyttökulutustavaroiden määrä lisääntyy. Ostamme tuotteita, joiden elinkaari on lyhyt. Huonekaluista on tullut kertakäyttötavaraa ja vanhat vaihdetaan surutta uusiin. Kauppareissulla lähes jokaisen asiakkaan mukaan lähtee muovikassi, heitämme ruokaa roskiin ja haalimme turhaa tavaraa ympärillemme. Meillä pohjolassa on vielä puhdasta ilmaa, mutta kuinka kauan?

Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelma ”Vähemmästä viisaammin" tavoitteena on vähentää kotien ja julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Suomessa käytetään paljon luonnonvaroja, vaikka useimmilla on ehkä toinen käsitys asiasta. Asukasta kohden olemme tässä maailman kärjessä ja sen lisäksi kasvihuonepäästöt ovat suuret henkeä kohden mitattuna. Huolestuttavaa! Maailman ylikulutuspäivä oli tänä vuonna 2.8.2017 (= kulutuksemme ylitti maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuneita kasvihuonepäästöjä). Joka vuosi päivä on aikaistunut noin viikolla. 

Oman kulutuksen ilmastovaikutukset voit laskea Laskurilla, se auttaa tunnistamaan, mistä sinun arjen päästöt syntyvät ja miten niitä voit vähentää. Alla olevassa kuvassa, sillan takana pyörivät tuulimyllyt  (vaikka eivät juuri kuvassa erotu) tuottavat tuulienergiaa - kaunista katsottavaa. Tiedätkö sinä, mitä sähköä käytät? Vihreä sähkö, maalämpö ja ilmalämpöpumppu ovat vähäpäästöisempiä lämmitystapoja.

Miten saamme kulutustottumuksemme muuttumaan?
Uusia houkuttelevia ratkaisuja tarvitaan. On päivänselvää, että omia kulutustottumuksia täytyy muuttaa sekä tehdä kestäviä elämäntapavalintoja. Tietoa tästä asiasta löytyy paljon ja kaikki onkin kiinni omasta asenteesta. Kunpa kaikki ymmärtäisivät, että nyt viimeistään on tehtävä elämäntaparemontti kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Mukaan talkoisiin tarvitaan kaikki.

Monet kunnat ja kaupungit ovatkin jo sitoutuneet ilmastotavoitteisiin, hankintoja, julkisten rakennusten energiatehokkuutta ja joukkoliikennettä kehittämällä. Kotikunnassani, Espoossa, on tehty paljon kestävän kehityksen toimenpiteitä ja ne liitetään tiiviisti jokapäiväiseen toimintaan ja tekemiseen. Sellon kauppakeskukseen rakennetaan älykäs energiajärjestelmä, se on Pohjois-Euroopan suurin kiinteistön sisään rakennettava akusto. Tällaisista uutisista tulen iloiseksi.  

Yksinkertaisin tapa pienentää hiilijalanjälkeä on tarkkailla omia ostoksia ja ruokahävikkiä, josta kirjoitin täällä. Vaatteilla on joko pitkä tai lyhyt elinkaari, riippuen raaka-aineen viljelystä, valmistuksesta ja sen jälkeen meidän kulutuksestamme. Mielestäni on hienoa, että kierrätyspuuvillasta valmistettujen vaatteiden määrä on lisääntynyt viime vuosina. Kun vaate ei enää muuten kelpaa, se voidaan valmistaa uudelleen langaksi ja sitä kautta se saa uuden elämän. Tosin yleisemmin kierrätyspuuvillassa käytetään tekstiilitehtaiden kangasjätettä, koska vaatejätteen saatavuus on liian vähäistä. Villalangasta käsinneulotut vaatteet kestävät ikuisesti ja mikäli villapaidan malli alkaa kyllästyttämään, voit muotoilla sen uudelleen tai purkaa langaksi ja tehdä siitä vaikka villasukkia.

Tottahan se on, että nykyajan vaatteet eivät kestä yhtä hyvin kuin aikaisemmin. Materiaalit ovat ohentuneet huomattavasti. Minusta tuntuu, että yhä useampi havahtuu tulevaisuudessa miettimään myös vaatteiden ekologisuutta, hyviä merkkejä siitä on jo havaittavissa.

Syksyn aikana on ollut kiva huomata, kuinka Finlayson on lanseeranut värikkäät räsymatot. Matot on valmistettu perinteisesti leikkaamalla vanhat lakanat matonkuteiksi. Muistan, kun lapsena pääsin leikkaamaan vanhoja vaatteita, liinoja ja lakanoita pitkiksi parin sentit levyisiksi suikaleiksi. Leikatessa palautui vaatteiden tarinat mieleen, kun niitä kaivettiin isosta pussista esiin. Se oli kivaa hommaa.

Oletko sinä miettinyt näitä samoja asioita ja mikä on hiilijalanjälkesi?

 

 ♡  Mari