Kasarmin aarteet

Syksyiset tuulahdukset Hämeenlinnan kasarmialueelta. Hämeenlinna on ollut minulle lähinnä ohiajo kaupunki, enkä ole tutustunut tarkemmin kaupunkiin, saatikka kävellyt siellä. Viime viikolla olin muutamana päivänä kaupungissa ja täytyy myöntää, että nautin kovasti näkemästäni. Kiipesin korkealle Hattelmalanharjulle puistopolkua ja kiviportaita pitkin. Pysähdyin ylhäällä, syystuuli puhalsi vasten kasvoja, mutta aurinko paistoi kirkkaasti, näkymä Vanajavedelle oli upea. Harjun päällä, kapeiden katujen varrella oli enimmäkseen omakotiasutusta ja kunnostetut talot sekä pihapiirit miellyttivät silmääni. Pieni hetkellinen haivahdus kävi mielessä, että täällähän voisi vaikka asua.

Paluumatkalla eksyin Hämeenlinnan vanhalle kasarmialueelle, jonka punatiilirakennukset oli säilytetty hyväkuntoisina ja ne näyttivät saaneen uuden elämän virastorakennuksina ja tapahtumakeskuksena. Alempana mäenrinnteessä olevat vanhat puurakennukset olivat kunnostuksen alla, ehkä niihin on tulossa asuntoja. Kerhoravintola Seiskan (alla) terassille olisi ollut mukava istahtaa hetkeksi iltapäivän auringossa, jos aikaa olisi ollut enemmän.

Tiilitalojen keskellä, ison piha-alueen toisessa päässä oli Suomen kasarmin aarteet -kirppis. Astuin sisään ja talo oli täynnä todellisia aarteita: huonekaluja, astioita, vanhoja aikakausilehtiä ja koriste-esineitä, huoneita perän jälkeen täynnä tavaraa. Jos olisin ollut liikkeellä autolla, niin varmasti aarteistosta olisi lähtenyt jotain mukaani.

  
 
Päämäärätön vaeltelu kaupungeissa tuottaa yleensä iloisia yllätyksiä. Aina löytyy jotain kiinnostavaa: pikku puoteja, historiallisia rakennuksia tai kauniita puistoja.

Pahoittelut kännykkäkuvista.

Ihanaa viikonloppua!

 

♡  Mari