Muutama päivä sitten kirjoitin kaupunkipäivästämme Helsingissä. Tutustuimme kivoihin paikkoihin päivän aikana - Kiasmaan ja Helsingin observatorioon. Lue lisää täältä. Matka jatkui iltapäivällä Helsingin keskustasta Seurasaareen Café Ekbergin pullakahvien kautta. Taskussa oli pussillinen pähkinöitä ja mielessä kutkutti, nähtäisiinkö oravia?
Seurasaari on ihastuttava retkikohde niin aikuisille kuin lapsille. Nyt saarella tehtiin vesijohto- ja viemäriverkoston kunnostustöitä, mutta se ei liiemmin meitä haitannut, vaikka osa kävelyreiteistä oli suljettu.
Seurasaaren kansallispuisto on Helsingin kaupungin omistama alue, joka alunperin oli työväestön retkeilyalue ja saareen pääsi aikoinaan myös höyrylaivalla. Saaressa sijaitsi 1800-luvulla tiilirukki ja myöhemmin sinne rakennettiin mm. tieverkosto, höyrylaivalaituri, ravintola, kaivoja sekä tanssilava. Seurasaari oli Helsingin toinen kansallispuisto (v. 1890), ensimmäinen oli Korkeasaari.
Seurasaari on nykyisinkin suosittu lenkkeilijöiden ja perheiden retki- ja virkistyssaari. Saaressa käy kymmeniä tuhansia ulkoilijoita vuosittain. Valkoinen silta ohjaa vierailijat kauniille saarelle ja sillankupeesta voit ottaa matkaan jäätelön ja lähteä tutustumaan vanhoihin talonpoikaisrakennuksiin tai kävellä pidemmälle saaren kesäravintolaan lounaalle. Kahvio ja kioskeja on saarella useita ja juhlakentän viereisessä grillissä voit lämmittää omia eväitä. Ainakin pääkaupunkiseudulla asuville Seurasaaren juhannusjuhlat ovat tuttuja ja tänäkin vuonna sytytetään Juhannusvalkeat kesäkuussa.
Me lähdimme etsimään nälkäisiä oravia. Oravat ja muut saaren eläimet ovat tottuneita ihmisiin ja rannoilla voi nähdä kesyyntyneitä sorsia, joutsenia ja hanhia. Tällä kertaa oravat hyppelivät korkealla puissa kylläisinä eivätkä ne olleet kiinnostuneita pähkinöistämme, vaikka kuinka houkutelimme niitä syömään. Kävely aurinkoisella, mutta kylmällä saarella oli kutenkin mukavaa.
Lopulta puiden latvoissa aiemmin hyppineet oravat tulivat syömään kädestä pähkinöitä ja pinkaisivat pian takaisin kuusen oksalle mutustelemaan. Pieni oravanpoikanen oli kuitenkin niin arka, ettei se uskaltanut ottaa kädestä pähkinää, vaikka sen teki mieli - maasta oli paljon turvallisempi poimia syötävää.
Loput pullanmurut ja pähkinät heiteltiin joutsenille, jotka olivat tulleet lepäilemään sillan kupeeseen. Joutsenet ovat todella kauniita ja uljaita lintuja kun niiden valkoinen höyhenpeite loistaa auringossa. Vaikka joutsenien käytös vaikuttaa aralle, niin ne saattavat olla aggressiivisia muita lintuja ja ihmisiä kohtaan. Pesää ja poikasiaan joutsenet suojelevat sähisemällä ja siipiä levittelemällä, etenkin pesimäaikana ne voivat käyttäytyä uhkailevasti.
Ihana päivä, kohta taas uudet seikkailut kutsuvat (kiitos murut).
Millaisia retkikohteita on sinun kotikaupungissasi?
💕 Mari
Kommentit
Lähetä kommentti
Otan ilomielin vastaan kommentteja, kysymyksiä ja ajatuksia.