Erityisherkkyys - rikkaus vai taakka?

Erityisherkkyys on synnynnäinen ja hermostollinen ominaisuus. Se ei ole sairaus. Erityisherkkä ihminen reagoi tavallista syvällisemmin ulkoisiin ja omiin sisäisiin ärsykkeisiin, koska hän käsittelee tietoa ja tarkkoja havaintojaan monipuolisemmin. Hän miettii eri vaihtoehtoja, vertailee ja käyttää ajattelussa aiempaa kokemusta asioista. Hän aistii hyvin syvästi erilaisia asioita ja luottaa vahvasti intuitioonsa. Herkkyysaste vaihtelee eri ihmisten välillä.



Herkkyydestä voi olla sekä hyötyä että haittaa. Erityisen herkät ihmiset ovat usein luovia, intuitiivisia, pohdiskelevia ja tunnollisia. He havaitsevat helposti yksityiskohtia ja vivahteita asioissa. Luovuus ja mielikuvitus ovat vahvoja ominaisuuksia herkälle ihmiselle. Toisaalta he kuormittuvat helposti negatiivisesta ilmapiiristä, kiireestä ja melusta. Erityisherkkä ihminen voi tuntea itsensä helposti ulkopuoliseksi, kuulumattomaksi mihinkään ryhmään ja sitä kautta itsensä hyvin erilaiseksi. Herkkä voi olla myös hyvinkin sosiaalinen ja ulospäin suuntautunut. eikä välttämättä lainkaan ujo. Erityisherkkyys ei ole erityisen harvinaista, kaikista ihmisistä noin 20 % on erityisherkkiä.

Herkkyyttä on usein vaikea tunnistaa, koska se perustuu omaan arvioon ja kokemukseen. Erityispiirteiden tunnistaminen helpottaa elämää ja auttaa toimimaan sen edellyttämällä tavalla. Reagointi negatiivisiin asioihin ja tapahtumiin sekä ikäviin kokemuksiin voi näyttää ulkopuolisen silmin liioitellulta, kun herkkä ihminen vaipuu synkkyyteen ja alkaa pohtimaan asioita hyvin monipuolisesti. Toisaalta herkkä kokee myös onnistumiset ja elämän iloiset asiat erityisen voimakkaasti - täysillä.

Erityisherkkyydessä ei ole kyse ainoastaan ihmisen ominaisuudesta, vaan samankaltaista herkkyyttä on tutkimusten mukaan havaittu myös eläimillä. Viime vuosina erityisherkkyyttä on tutkittu ja se on lehdissä ja tiedotusvälineissä nostettu yhdeksi keskusteluaiheeksi. Erityisherkät julkisuuden henkilöt ovat antaneet kasvot ominaispiirteelle.

Lapsen erityisherkkyyden tunnistaminen vaatii vanhemmilta ja läheisiltä ymmärrystä herkkyyden ominaispiirteistä ja avointa suhtautumista.Erityisherkkää lasta ei voi vaatia olemaan reipas, sillä pitkällä tähtäimellä asia kääntyy itseään vasten ja siitä on lapsen myöhemmässä elämässä vain haittaa. Tunteet ja tuntemukset voivat olla joskus hyvinkin voimakkaita ääripäissään. Vanhempien olisi hyvä opettaa lapselleen tunteiden ilmaisua ja niiden säätelyä sekä asettaa lempeästi selkeät rajat. Lempeys ei tarkoita kuitenkaan erityiskohtelua. Erityisherkälle lapselle on annettava omaa tilaa ja aikaa käsitellä asiat rauhassa.



Erityisherkän aistit ovat herkät. Ominaisuuteen liittyy myös tunnollisuutta ja liiallinen vastuu voi johtaa työssä uupumukseen kun herkkä ihminen pyrkii täydellisyyteen kaikessa tekemisessään, ilman virheitä. Myös syyllisyys on monien erityisherkkien elämässä läsnä. Hän voi kantaa syyllisyyttä läheisten ihmisten tekemisistä tai lapsuuden ikävistä tapahtumista koko elämänsä, ellei  hän osaa irtaantua niistä.

Erityisherkkä uhrautuu usein velvollisuudentuntoisena muiden puolesta ja unohtaa itsensä ja omat tarpeensa. Uhrautuvuudesta luopuminen voi olla vaikeaa, koska hän havaitsee monipuolisemmin erilaisia tunnevivahteita  ihmisissä. Kieltäytyminen ei ole helppoa. Miellyttäminen ja itsensä tärkeäksi kokeminen voi johtaa pitkällä aikavälillä ahdistukseen, jos ihminen joutuu jatkuvasti joustamaan omista tarpeistaan muiden hyväksi. 



 

 

Onko herkkyys elämässä rikkaus vai taakka? Varmasti molempia. Siihen liittyy paljon vahvuuksia ja tunnetason rikkaus tekee erityisherkän elämästä värikästä ja voimakasta, koska hän kokee ja havaitsee elämän pienetkin asiat suuresti. Empaattisuus on usealle erityisherkälle luonnollista ja hän osaa asettua hyvin helposti toisen ihmisen asemaan jakaen surut ja ilot. Auttamishalu on hyvin vahva ja omasta luopuminen toisen ihmisen hyväksi ei ole lainkaan harvinaista. Hyvänolontunteen antaminen toiselle ihmiselle voittaa sen, että itse jää ilman.

Nykypäivän kiireinen elämä voi olla herkälle ihmiselle raskasta. Tunnollisuutensa vuoksi hän voi uupua hektisen elämän vauhdissa. Arjen informaatiotulva sähköisistä kanavista ja tiedotusvälineistä, harrastukset, ihmisvilinä kaupassa, kaikki tämä voi muuttua erityisherkälle ylitsepääsemättömäksi.



Erityisherkkä saattaa kohdata ennakkoluuloja käyttäytymisensä johdosta, joskus myös väärinkäsityksiä. Hänet saatetaan leimata koppavaksi, itsekkääksi ja välinpitämättömäksi. Muiden ihmisten on vaikea ymmärtää se, miten erityisherkkä kokee ulkopuoliset ärsykkeet ja tunnetilat ja se voi heijastua ulospäin omituisella tavalla tai jopa ryhmästä vetäytymisenä. Hän voi jäädä miettimään aistimaansa tunnetilaa aivan normaalin kohtaamisen jälkeen, eikä pääse ajatuksesta eroon ennen kuin hän on selvittänyt havaintonsa syyn monista eri näkökulmista.
Suomen erityisherkät ry:stä saa lisätietoa erityisherkkyydestä ja tutkimuksista. Kansainvälistä tutkimustietoa on myös runsaasti saatavilla nykyisin. Oman herkkyytensä voi testata netissä. Ainoastaan testin perusteella ei ihmisiä voida luokitella erityisherkäksi, vaan siihen tarvitaan vahvaa arviota omista tuntemuksista ja asian ymmärtämistä sekä mahdollisesti keskustelua asiantuntijan kanssa.

Hidasta elämää sivustolta löydät myös mielenkiintoista luettavaa erityisherkkyydestä mm. Eevi Minkkisen kirjoituksen: Rosoista ja pehmeää.

                                                          Mari