Olen ihastunut ihan täysillä Nuuksioon, oman kaupunkini kansallispuistoon. Metsässä kulkee lyhyitä ja pidempiä hyväkuntoisia reittejä, joista voi valita itselleen sopivimman, jopa lastenvaunuilla ja pyörätuolilla pääsee reittejä pitkin, joista yksi vie upealle näköalapaikalle. Näköalatasanteelta näkee kauas järvelle. Kun kuljen metsässä, niin välillä tulee mieleen Lapin maisemat, jotain samanlaista täällä on. Kelottuneet puut ja oksilta roikkuvat naavat sekä runsaasti jäkälää maanpeittona. Tämä metsä on ainutlaatuinen. Metsäretken jälkeen suosittelen Ravintola Haltian buffetpöytää, se on herkullinen luomuruokineen. Tällä kertaa olin lähtenyt suoraan ruokapöydästä, joten otin kahvin ja suklaakakkua ja istuin Haltian terassilla auringonpaisteessa. Tuuli oli aamusta tyyntynyt ja aurinko lämmitti ihanasti. Oi tätä onnea, kun saan nauttia tällaisista hetkistä. Onko Nuuksio sinulle tuttu? Mari
Kertomuksia karanneista ajatuksista