10.9.2020

Kestävää ja käytännöllistä – poiminnat Asuntomessuilta 2020

Tämän vuoden Asuntomessut Tuusulassa kierrettiin lyhennetyssä muodossa melkein viimeisenä aukiolopäivänä. Puolet asunnoista jäi käymättä, mutta mielestäni sain riittävän hyvän kuvan nykytrendeistä ja uusista rakennusratkaisuista, joita tosin en messuilla nähnyt kovin montaa. Se johtuu varmasti siitä, että kuluneena vuonna olemme tutkineet erilaisia ratkaisuja, materiaaleja ym. erityisen tarkasti, uuden kodin rakentamisen aikana. Merkittävin huomio messuilla oli se, että kodit ovat nyt inhimillisen kokoisia. Taakse jäänyttä elämää ovat valtavan kokoiset talot. Neliöiden pienentyessä tilalle oli tullut tilojen järkevä suunnittelu ja hukkaneliöiden käyttöönotto. Toimintoja oli mietitty. 

Käytännöllisyys näkyi myös vaatehuollon ja -säilytyksen tiloissa. Niihin oli panostettu lähes jokaisessa esittelyasunnossa ja ne oli sijoitettu järkevästi kodin toimintoja silmälläpitäen. Säilytysratkaisuissa oli kivoja yksityiskotia ja perinteisistä vaatekaapeista oli monin osin luovuttu. Vaatteet saavat nyt näkyä, niinpä vaatetangot, hyllyköt ja koukut olivat reilusti näkösällä. Kiva ratkaisu oli myös kylmäkellarista ideoitu tarvikekaappi kuivatavaralle, joka oli tehty portaiden alle. Portaiden alusen hukkatila oli otettu järkevästi käyttöön.

Ekologisuus ja eettisyys korostuu sisustuksessa. Ajan hengessä kiinnitetään huomio huonekalujen ja tavaroiden alkuperään sekä ollaan kiinnostuneita materiaalien eettisyydestä. Messuilla oli vahvasti esillä myös lähialueen yritykset ja koulutusyhtymät sekä kotimaiset huonekaluvalmistajat. Oikein hyvä suunta ja kiva, että lähituotanto sekä ruoan että huonekalujen suhteen on selkeästi nousussa. Käsityön arvostus näkyy myös sisustuksessa.

Kotien värimaailma on monipuolistunut. Valkoinen-harmaa-musta linjalta oli siirrytty lämpimämpiin sävyihin: okraan ja jopa kirkkaan oranssiin. Nyt olohuoneeseen uskalletaan sijoittaa värikäs sohva tai nojatuoli katseenvangiksijaksi. Kirkkaan keltaista, vihreää ja sinistä ei ujosteltu käyttää sisustusratkaisuissa. Ehkä silmiinpistävin väri oli reipas keltainen, jota ei juurikaan ole sisustuksissa näkynyt. Suomalaisten klassinen sininenkin vilahteli muutamassa kohteessa. Vuosien jälkeen värilliset lasiesineet ja maljakot olivat myös näyttävästi esillä. Siellä täällä sisustusta oli korostettu pienillä melallisilla yksityiskohdilla. 

Messutalojen huoneita oli sisustettu näyttävästi pehmeillä luonnonmateriaaleilla. Ne ovat siis trendikkäitä edelleen: pellavaa, puuvillaa, villaa ja nahkaa. Kauniita ne ovatkin. Liputan ehdottomasti niiden puolesta, sillä valitsen itsekin mahdollisimman vähän keinokuituja sisustukseen ja vaatteisiin. Kauniit tekstiilit pehmentävät sisustusta ja tuovat kodikkuutta.

Ilokseni huomasin, että puuta oli käytetty sisustuksissa runsaammin kuin aiemmin. Siitä oli rakennettu kauniita seiniä. Puu on selkeästi tullut takaisin, etenkin tammi. Tammi yhdistettynä mustaan näyttää tosi hyvälle. Puun lisäksi rottinki on viime vuosina tehnyt näyttävän paluun Boho-henkiseen sisustukseen. Rottinkihuonekalujen suosio näkyi kesällä kauppojen kesäkalustevalikoimissa, mutta terassisisustuksen lisäksi ne näyttävät kivalle myös muissa sisätiloissa. 

Havaitsin messuilla myös sen, että huonekalujen muodot olivat pyöristyneet. Kaarevat muodot ovat nyt pinnalla. Sohvissa ja nojatuoleissa oli kaarevia muotoja ja pehmeitä verhoiluja. Kaarevuutta oli niin selkänojissa kuin istuimen etuosissa. Huonekalut olivat silti ilmavia ja selkeästi irti lattiasta kepeiden jakojen varassa tai suoraan seinälle ripustettuina. 

Suosikkikohteeni oli ehdottomasti Veljesteco sekä tilojen toimivuuden kannalta että sisustuksen. Paritalo oli rakennettu CLT:stä ja ratkaisuissa oli kiinnitetty erityistä huomiota ekologisuuden lisäksi kotimaisuuteen. Sisustuksessa oli havaittavissa  loft-henkeä sekä industrial-tyyliä. Molemmat uppoavat minuun. Kohteen terassi oli upea ja siitä sainkin meidän terassiin hyviä ideoita. Ensimmäiset kuvat ovat tästä kohteesta. 











Me oltiin hakemassa messuilta lähinnä uusia ideoita sisustamiseen. Nyt asutaan viidettä kuukautta uudessa kodissa. Kaikki ei ole vielä valmista. Suurin osa kyllä. Sisustus rakentuu pala palalta. Meille tärkeä pointti sisustuksessa on huonekalujen kestävyys sekä laadullisesti että ajallisesti. Hetken muotiheilahdukset saavat jäädä kauppaan. Kun jokaista asiaa mietitään tarkasti harkiten, niin sisustus täydentyy pikkuhiljaa. Koska tavaraa on karsittu rajusti, niin heti ei haluta täyttää nurkkia uudelleen. Liputan ekologisen sisustuksen puolesta, jossa suositaan kodin hankinnoissa sellaisia ratkaisuja, joissa kestävyys ja ympäristö otetaan huomioon. Kannatan tavaran kierrätystä sekä ympäristöystävällisten materiaalien suosimista. Meidän kaikki poistuneet huonekalut ovat menneet kierrätykseen ja toivottavasti ovat saaneet uuden elämän toisessa kodissa. 

Viime viikonloppuna me naulattiin ensimmäiset taulut seinälle. Suurin osa odottaa vielä sijoituspaikkaa, enkä ole ihan varma päätyvätkö ne koskaan seinälle. Messuilla bongasin Woodnotesin K-tuoli useammasta esittelyasunnosta – liian monesta. Olin tyytyväinen, että meidän valintamme uudeksi nojatuoliksi oli toinen. Viime viikolla nimittäin saatiin olohuoneeseen vihdoin viimein nojatuoli. Se oli pitkä prosessi. Voiton vei istumamukavuus ja sirous. Taitaa olla pari vuotta siitä, kun ensimmäisiä kertoja kierreltiin huonekalukaupoissa etsimässä nojatuolia. Silloin sitä ei löytynyt ja päädyttiin väliaikaisratkaisuna hankkimaan takkahuoneeseen Ikean Niels Gammelgaardin suunnittelema Järpen-tuoli. Kivahan se on ollutkin. Nyt yllätyksekseni huomasin, että se on aika kuumaa kamaa ja siitä maksetaan huippuhintoja. 











Luonnosta kerätään nyt ideoita myös maljakoihin: kuivakukkia, koristeheiniä, pamparuohoa, oksia, kaikki ovat hyvin trendikkäitä. Nyt kuitenkin vältetään menneiden vuosien runsasta kuivakukkakimppua (muistatko?). Muoto on tärkeä kuivakukissa ja ruohoissa. Usein pari yksinkertaista oksaa näyttää paremmalle maljakossa kuin täyteen ahdettu kimppu. Vähemmän on siis enemmän. 

Muutama viikko sitten luin mielenkiintoisen artikkelin lapsityövoiman käytöstä huonekalu- ja sisustustavaratuotannossa. Eikä kyse ole ainoastaan lapsityövoimasta, vaan siitä, että tuottajille maksetaan kunnon korvaus työstä ja työolosuhteet ovat kohtuulliset. Se jäi pyörimään ajatuksiini. Nyt en kuitenkaan enää löytänyt artikkelia mistään. Artikkelin pointtina oli se, että monet trendikkäitä pienesineitä myyvät hyvämaineiset yrityksen myyvät tuotteita, jotka ovat lapsityövoimalla valmistettuja. Aiemmin vaateteollisuudessa asiaan on kiinnitetty huomiota, mutta enpä juurikaan ole ajatellut, että myös sisustustavarat saattavat olla epäeettisesti valmistettuja. Mattojen kutomiseen olen toki yhdistänyt lapsityövoiman, mikä sinällään on harmi, koska se on erittäin raskasta työtä pienille lapsille. Jos hinta on hyvin alhainen, niin kannattaa uhrata muutama ajatus sille, onko tuote tuotettu vastuullisesti.

Iso huoli on kuitenkin se, että monet perheet ovat joutuneet turvautumaan enenevissä määrin lapsityövoimaan selvitäkseen koronaviruksen aiheuttamista taloudellisista haasteista. Se uhkaa aiheuttaa vuosien takapakin lapsityövoiman vastaisessa työssä.

Kauniita hetkiä päiviisi ja tunnelmallisia syysiltoja.

Mari