Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on joulukuu, 2018.

Taakse jäänyttä...

Vuosi vaihtuu ihan kohta ja on aika suunnata katse eteen päin tulevaan. Vuoden vaihde on jonkinlainen tilinpäätöksen kohta ja väistämättä tulee kelailtua, mitä kuluvana vuonna oikein tapahtui ja sattui. Paljon... iloisia tapahtumia, onnen hetkiä, rakkautta ja kauniita asioita, joista en oikein osannut edes uneksia vuosi sitten. Päällimmäisenä mielessä on kiitollisuus ja onni. Vaikka elämässä on myös niitä surullisia ja vaikeita asioita, niin kuitenkin ne kirkkaimmat elämän helmet jäävät muistoihin päällinmäiseksi. Vuoden aikana oli monta ihanaa tapahtumaa ja viimeisimpänä niistä oli ihana joulu. Sain kaikki lapset perheineen vierelleni jouluaattona ja kun katsoin heidän toimiaan, niin suuri kiitollisuus valtasi mieleni. Kaikki on hyvin. Tuleva vuosi on muutoksen vuosi työelämässä ja odotan sitä hieman jännittyneenä. Puoli vuotta on ollut aikaa sopeutua tilanteeseen ja olen yrittänyt parhaani listaamalla positiivisia asioita. Tuleva vuosi on myös täynnä arvoituksi

Paras joululeipä

Tätä hedelmäistä leipää olen leiponut jo useampana jouluna ja se on ollut  meidän perheessä huippusuosittu. Leipä on siitä ihana, ettei siihen laiteta lainkaan rasvaa, koska leivän mehevyys syntyy taikinaan lisättävistä hedelmistä ja pähkinöistä. Hedelmiä ja pähkinöitä voi vaihdella oman maun mukaan. Leipä säilyy tuoreena muutaman päivän, mutta yleensä se tulee syödyksi jo heti lämpimänä. Alkuperäinen ohje on Anu Harkin, joka on julkaistu vuosia sitten Maku-lehdessä. Hedelmäinen joululeipä  (ohjeesta tulee 2 leipää) 50 g tuorehiivaa 6 dl vettä 2 rkl juoksevaa hunajaa 1 tl ruususuolaa 1 dl kauraleseitä 1 dl kaurahiutaleita n.10 dl täysjyvä vehnäjauhoja 1 dl pähkinöitä rouhittuna 2 dl kuivattuja aprikooseja, omenan renkaita tai  muita hedelmiä leikattuina Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen ja lisää suola ja hunaja. Sekoita joukkoon kauraleseet ja -hiutaleet sekä vehnäjauhoja sen verran, että taikinasta tulee vellimäistä. Lisää rouhitut pähkinät

Tule joulu

Tule joulu kultainen ... Odotan joulua, mutta olen oppinut olemaan stressaamatta joulukiireestä. Päivät vähenevät pikku hiljaa ja tuntuu siltä, että tänä vuonna joulu tulee liian nopeasti. Joka puolella huomaan asioita, joita olisi kiva tehdä vielä ennen joulua, mutta en taida ehtiä. Lähestyn joulua kuitenkin asenteella: se mitä ei ehdi, jää tekemättä. Siivouksen ja jouluruokien laiton sijaan valitsen joulutorit, koulun joulujuhlan, joulukonsertin ja läheisten kanssa vietetyn ajan. Asioita, jotka ovat minulle tärkeitä joulussa. Eilen pääsin lapsenlapsen koulun joulujuhlaan. Lasten esitykset ja joululaulut koskettivat ja sydän oli pakahtua onnesta. Joulussa tärkeintä on tunnelma ja yhdessä oleminen. Enkä pane pahakseni, että jouluna saadaan muutama ylimääräinen vapaapäivä. Toivon kovasti, että saamme tänne pääkaupunkiseudulle myös reilun kerroksen lunta ja pikku pakkasta. Joulun pyhinä voisi kaivaa sukset esiin ja suunnata ladulle. Joululahjoja harkitusti M

Suussa sulavaa suklaata

Joulu on varmasti suklaan kulta-aikaa. Monet rakastavat suklaata ja suomalaiset syövät sitä melko paljon pyhien aikana ja mulloinkin. Suklaakonvehtirasioita on kaupoissa valtavat määrät tarjolla, mikä kertoo siitä, että niitä myös ostetaan paljon jouluna. Onhan se niin, että suklaarasia on helppo lahja suklaan ystävälle - siis aika monelle. Monen toivelistalla taitaa tänäkin jouluna olla hyvä suklaakonvehtirasia. Tosin olen myös tavannut ihmisiä, jotka eivät lainkaan välitä suklaasta. Oma suhtautuminen suklaaseen on muuttunut parin vuoden sisällä. Aikaisemmin saatoin syödä levyllisen Fazerin sinistä kuin leipää. Nykyisin se ei enää onnistu. Totesin joku vuosi sitten, että kun syön suklaata, niin jään siihen koukkuun. Siksi päätin selättää houkutuksen raakasuklaan avulla. Nykyisin kun oikein tekee mieli suklaata, niin otan pari palaa raakasuklaata ja suklaahimo on tipotiessään. Maitosuklaata maistelen silloin tällöin palan tai pari, mutta se ei enää maistu niin hyvälle, että siihen tu

Tuomaan markkinat

Helsingin vanhin joulutori Senaatintorille näyttää jo hieman samalta kuin euroopan muiden kaupunkien joulutorit. Joulutori koki uudistuksen muutama vuosi sitten ja ainakin minusta positiiviseen suuntaan. Nyt markkinoilla on panostettu herkullisiin ruokatarjottaviin. Ruoka-alueet kutsuvat maistelemaan jouluisia makuja. Kuten ajan henkeen kuuluu, nyt torilla on panostettu erityisesti kasvisruokiin. Jos pakkanen puraisee, niin lämmintä glögiä on myös tarjolla. Joulutori avautui jo pikkujouluna, mutta ohjelmaa riittää jouluun asti. Torstaina Lucia-kulkue veti ihmisten kiinnostuksen puoleensa. Katujen varret täyttyivät ihmisistä. Loppuviikosta kuoromusiikki kaikuu torilla useampana päivänä. Lastenlauantaita vietetään 22.12., jolloin voit nähdä Lumikuningattaren torilla. Pienistä katoksellisista kojuista löytyy persoonallisia käsitöitä. Alueella on yli sata alkutuottajaa myymässä tuotteitaan - kynttilöistä takorautatuotteisiin. Sepän työhön pääsee myös tutu

10 x viimeisin

Nappasin joskus jostain blogista talteen hauskan Viimeisin -blogihaasteen. Tarkoitus on muistella viimeisimpiä juttuja, mitä olen tehnyt. En ole juurikaan vastaillut täällä blogissa näihin haasteisiin, mutta huomasin kirjoittaessani vastauksia Neljä asiaa minusta   -haasteeseen, kuinka kivaa se loppujen lopuksi oli. Lähden siis nyt muistelemaan viimeisimpiä juttuja lähimenneisyydestäni. Tuletko mukaan? Viimeisin viesti Illalla viestittelimme Veeran kanssa hänen opiskeluun liittyvistä näytöistä ja muista kuulumisista. Viesti oli niin pitkä, etten kirjoita sitä kokonaan tähän. Viestissä oli lopuksi matkatoivotuksia Lapin rauhaan ja kiitokset lähettämistäni slideistä. Kiva saada yllättäin viestiä ihmisiltä, joiden kanssa ei jatkuvasti ole viestittelemässä. Kuulumisia on aina kiva lukea. Ahkerimmin viestit kulkevat perheen Familia Wats Up -ryhmässä. Viimeisin ruoka   Söin tänään lounaaksi lohilaatikkoa. Kala on mieliruokaani ja meillä sitä syödään suhteellisen usein. Jos o

Pehmeää villaa

Pehmeää villaa päälle! Neuleet kuuluvat peruspukeutumiseeni ja viihdyn niissä erinomaisesti. Suurin osa vaatekaapin neuleista on ostettuja, mutta mukana on myös monia itse tekemiä neuleita: villapaitoja ja villatakkeja. Toisista on tullut lempineuleita, jotka vuodesta toiseen ovat käyttökelpoisia. Oikeastaan valmisneuleen ja itse tekemän neuleen suurin ero on siinä, että itse tehdyt kestävät ikuisesti, kun sen neuloo luonnonkuidusta. Paksu neule lämmittää talvella parhaiten tuulta kestävän takin alla. Joka syksy/talvi teen ainakin yhden uuden neuleen. Tänä syksynä näitä on syntynyt jo kaksi. Tämä kuvan neuletakki on Dropsin Air langasta neulottu kevyt ja lämmin neule. Lanka on ihanan kevyttä ja ilmavaa ja sopii hyvin juuri neulepuseroon tai -takkiin sekä pipoihin ja kaulahuiveihin. Lankaa on kiva neuloa sen keveyden vuoksi ja se juoksee puikoilla hyvin. Paksuilla 5 puikoilla neule valmistuu sutjakkaasti. Drops Air on puhallettu lanka babyalpakasta ja siksi se on erity