24.1.2018

Osaatko kuunnella?



Osaatko sinä kuunnella? Monet meistä eivät osaa. Sanat vierivät ohitsemme, mutta emme oikeasti kuuntele, mitä sanottavaa puhujalla on. Jaksatko kuunnella, mitä sinulle kerrotaan vai onko kiire kertoa omia kokemuksia asiasta tai onko sinulla tapana keskeyttää puhuja?
 
Kuuleminen ja kuunteleminen ovat kaksi eri asiaa. Ääniä kuulet ympäriltäsi, vaikka et haluaisi, mutta kuunteleminen on tahdonalaista toimintaa eli silloin ihminen tekee päätöksen kuuntelemisesta. Hyvä kuuntelija pystyy osoittamaan, että hän kuuntelee, esimerkiksi poimimalla olennaiset asiat viestistä tai reagoimalla kuulemaansa jollain tavalla, vaikka vain pienellä nyökkäyksellä tai hymyllä. Työelämässä hyvä tapa osoittaa kuultua ja sen ymmärtämistä on tehdä jatkokysymyksiä tai tiivistää kuultu kysymällä: ymmärsinkö kuulemani oikein... ?
 
Omat negatiiviset tuntemukset ja kriittisyys sekä asema ja asenne vaikuttavat aina vuorovaikutustilanteissa, nämä ennakkoasenteet on siis hyvä itse tiedostaa.
Kuuntelemisessa on myös hyvä erottaa epäolennaiset seikat faktoista ja puhujan henkilökohtaiset mielipiteet.  Hyvä kuuntelija tekee itsenäisesti päätelmiä ja havaintoja asiasta sekä osaa arvioida kertojan vaikuttamispyrkimykset.


Jokin aika sitten testasimme työpaikan koulutuksessa, miten kuuntelijan asenne vaikutta kertojan tuntemuksiin. Toisessa harjoituksessa piti kuunnella kertojaa ja toisessa ei. Harjoitukset eivät olleet kovin helppoja. Kokeile tätä joskus, niin huomaat eron.

Empatia on sosiaalisten taitojen kulmakivi ja sitä tarvitaan kaikissa ihmissuhteissa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Ihmisillä on luonnostaan empatiaa, toisilla enemmän, toisilla vähemmän. Empaattinen ihminen osaa lukea kehon ja kasvojen eleistä sanattomia viestejä puhutun viestin lisäksi eli lukea ns. sanojen välistä. Toisinaan puhuttu, eleet ja ilmeet eivät ole sopusoinnussa keskenään, silloin yleensä kehotetaan luottamaan enemmän kehon kieleen. Kehon kielellä on myös vahva sija kuuntelussa, sillä vuorovaikutustilanne menee täysin poskelleen, jos kuuntelija katselee muualle ja keskittyy muihin asioihin.
 
 

Viime viikon Hesarin kirjoitus sai minutkin miettimään kuuntelun merkitystä ja kieltämättä tunsin piston sydämessäni - olenko aina läsnä? Artikkelissa oikeussaliviestinnän dosentti Tuula-Riitta Välikoski listaa neljä yleistä kuunteluvirhettä näin:
 
  1. Oman vastauksen valmistelu
  2. Ennakkoasenteet värittävät kuultua
  3. Kylmä kuuntelija saa vähemmän tietoa
  4. Kuunnellaan vain sanat
Välikosken mukaan: "Hyvä kuuntelija malttaa laittaa oman egonsa sivuun kuuntelemisen ajaksi".

Ollaan kuulolla!
 
Mari
Kuvauspaikka: Aboa Vetus & Ars Nova
  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti