Joulua kohti kiiruhdetaan lahjaostosten ja jouluruokien merkeissä. Ihan kohta on joulu. Viime vuosina perheeni joulun vietto on muuttunut ja odotan joulua seesteisempänä kuin aiemmin, periaatteella: tehdään se mikä ehditään. Tavaralahjat ovat muuttuneet aineettomiksi ja läheisille ostan pieniä lahjoja ajatuksella: pidemmäksi ajaksi hyvää mieltä. Yhteinen aika ja välittäminen on tärkeämpää, kuin iso lahjakasa kuusen alla.
Viime viikkoina olen pysähtynyt useita kertoja katsomaan Tv-mainosta, jossa lapset luettelevat lahjatoiveitaan ja viimeisenä pieni surusilmäinen tyttö esittää lahjatoiveensa: "että joku pitäisi sylissä". Lapset, joilla ei ole lämmintä syliä jouluna eikä ehkä koskaan muulloinkaan, saavat sydämeni särkymään. Miten heitä voisi auttaa turvallisen elämän alkuun?
Kävelen työmatkani. Kävelytie johtaa pihan poikki, jossa asetellaan aamuisin eurolavoille ruokaa: maitoa, jogurttia, leipää, juureksia ja hedelmiä, milloin mitäkin. Jos satun kävelemään samaa reittiä päivällä, niin pihalla on pitkä jono ruuan jonottajia isoine kasseineen. Ihmisiä joilla ei ole tuloja, ei riittävää sosiaaliturvaa, eikä ruokaa. He jonottavat ulkona tuntikausia, pakkasessa tai sateessa.
Jonot herättävät minussa monenlaisia ajatuksia pujotellessani tungoksessa ihmisten ohi. Joka kerta tulee paha olo, koska näillä ihmisillä on hätä. Tunnelma on piinaavan hiljainen, huoli ja suru näkyy jonottajien kasvoilta. Välillä tekisi mieli kysyä jonossa seisovalta lapsiperheeltä tai vanhukselta, mitä sinulta puuttuu ja voinko mitenkään auttaa? Joskus taas vesi herahtaa kielelle aamulla, kun katson lavoilla olevia jogurttipurkkeja tai omenoita, etenkin silloin kun omat välipalat unohtuivat kotiin. Jakelupäivän jälkeen, näen joskus ojanpientareelle heitettyjä täysinäisiä pakkauksia ruokaa ja vihanneksia, jotka eivät ole noutajille kelvanneet, se ihmetyttää ja harmittaa.
Tiedän, että monelle ihmiselle ruokajonossa jonottaminen on välttämätöntä, jotta selviää päivästä toiseen. On hienoa, että kauppojen hävikit voidaan tänä päivänä jakaa apua tarvitseville. Käsittääkseni aikaisemmin kauppojen hävikki piti kärrätä kaatopaikalle, eikä niitä saanut toimittaa eteenpäin.
Kirjoitin ruokahävikistä joku aika sitten ja totesin, että aihe on hyvin ajankohtainen monelle. Materiaalikierrätys, uudelleen käyttö ja ruokahävikin hyödyntäminen ovat tätä päivää. Pehmeät arvot näkyvät ja niistä puhutaan häpeilemättä. Ruokahifistelyn rinnalle on muodostunut vankka joukko ihmisiä, jotka ajattelevat oikeasti luontoa ja ilmastonmuutosta. He yrittävät estää ruuan tuottamiseen, kuljettamiseen, pakkaamiseen sekä varastointiin kuluneen energian ja resurssien katoamista jätepussiin.
Viime joulusta minulla on muistissa hyvänolon tunne siitä, kun toimitin välikäsien kautta yksinhuoltajaperheelle jouluiset ruokapaketit. Kiitosviesti ja sen kauniit sanat lämmittävät vieläkin mieltäni ja tunsin tehneeni yhden perheen onnelliseksi, ainakin hetkellisesti. Lahjoitus ei vaadi paljon, hieman rahaa, vaivaa ja muutaman ajatuksen siitä, mitkä asiat lämmittäisivät jouluna avustusperhettä. Me saimme hetkessä kerättyä pari kassillista ruokaa ja muuta tarpeellista tavaraa valitsemallemme perheelle. Avustettavien perheiden tilanteita voit selata Apuna ry facebook- sivuilta.
Näin joulun alla monien muidenkin hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta taataan joulujuhla niille, jotka eivät syystä tai toisesta itse pysty sellaista järjestämään. Pienen hyvänmielen joululahjoituksen voi antaa myös rahallisessa muodossa esimerkiksi Unicefin tai kotimaan lapsiperheille Punaisen ristin Hyvä Joulumieli -keräyksellä, jolla vähävaraiset tai vaikeassa elämäntilanteessa olevat lapsiperheet voivat hankkia ruokatarvikkeita joulujuhlaansa.
Nuorkauppakamarin Joulupuu -keräykseen voi lahjoittaa paketteja lapsille ja lahjat toimitetaan saajilleen luotettavien paikallisten kumppaneiden kautta. Keräyspaikkoja on eri puolella Suomea. Eikä kannata myöskään unohtaa vanhuksia. Ole joulupukkina seniorille -kampanjalla voit ilahduttaa jouluisella kukkatervehdyksellä vanhusta jättämällä hänelle joulutervehdyksen. Joulukukalla teet vanhuksen varmasti iloiseksi.
Viime viikkoina olen pysähtynyt useita kertoja katsomaan Tv-mainosta, jossa lapset luettelevat lahjatoiveitaan ja viimeisenä pieni surusilmäinen tyttö esittää lahjatoiveensa: "että joku pitäisi sylissä". Lapset, joilla ei ole lämmintä syliä jouluna eikä ehkä koskaan muulloinkaan, saavat sydämeni särkymään. Miten heitä voisi auttaa turvallisen elämän alkuun?
Kävelen työmatkani. Kävelytie johtaa pihan poikki, jossa asetellaan aamuisin eurolavoille ruokaa: maitoa, jogurttia, leipää, juureksia ja hedelmiä, milloin mitäkin. Jos satun kävelemään samaa reittiä päivällä, niin pihalla on pitkä jono ruuan jonottajia isoine kasseineen. Ihmisiä joilla ei ole tuloja, ei riittävää sosiaaliturvaa, eikä ruokaa. He jonottavat ulkona tuntikausia, pakkasessa tai sateessa.
Jonot herättävät minussa monenlaisia ajatuksia pujotellessani tungoksessa ihmisten ohi. Joka kerta tulee paha olo, koska näillä ihmisillä on hätä. Tunnelma on piinaavan hiljainen, huoli ja suru näkyy jonottajien kasvoilta. Välillä tekisi mieli kysyä jonossa seisovalta lapsiperheeltä tai vanhukselta, mitä sinulta puuttuu ja voinko mitenkään auttaa? Joskus taas vesi herahtaa kielelle aamulla, kun katson lavoilla olevia jogurttipurkkeja tai omenoita, etenkin silloin kun omat välipalat unohtuivat kotiin. Jakelupäivän jälkeen, näen joskus ojanpientareelle heitettyjä täysinäisiä pakkauksia ruokaa ja vihanneksia, jotka eivät ole noutajille kelvanneet, se ihmetyttää ja harmittaa.
Tiedän, että monelle ihmiselle ruokajonossa jonottaminen on välttämätöntä, jotta selviää päivästä toiseen. On hienoa, että kauppojen hävikit voidaan tänä päivänä jakaa apua tarvitseville. Käsittääkseni aikaisemmin kauppojen hävikki piti kärrätä kaatopaikalle, eikä niitä saanut toimittaa eteenpäin.
Kirjoitin ruokahävikistä joku aika sitten ja totesin, että aihe on hyvin ajankohtainen monelle. Materiaalikierrätys, uudelleen käyttö ja ruokahävikin hyödyntäminen ovat tätä päivää. Pehmeät arvot näkyvät ja niistä puhutaan häpeilemättä. Ruokahifistelyn rinnalle on muodostunut vankka joukko ihmisiä, jotka ajattelevat oikeasti luontoa ja ilmastonmuutosta. He yrittävät estää ruuan tuottamiseen, kuljettamiseen, pakkaamiseen sekä varastointiin kuluneen energian ja resurssien katoamista jätepussiin.
Viime joulusta minulla on muistissa hyvänolon tunne siitä, kun toimitin välikäsien kautta yksinhuoltajaperheelle jouluiset ruokapaketit. Kiitosviesti ja sen kauniit sanat lämmittävät vieläkin mieltäni ja tunsin tehneeni yhden perheen onnelliseksi, ainakin hetkellisesti. Lahjoitus ei vaadi paljon, hieman rahaa, vaivaa ja muutaman ajatuksen siitä, mitkä asiat lämmittäisivät jouluna avustusperhettä. Me saimme hetkessä kerättyä pari kassillista ruokaa ja muuta tarpeellista tavaraa valitsemallemme perheelle. Avustettavien perheiden tilanteita voit selata Apuna ry facebook- sivuilta.
Näin joulun alla monien muidenkin hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta taataan joulujuhla niille, jotka eivät syystä tai toisesta itse pysty sellaista järjestämään. Pienen hyvänmielen joululahjoituksen voi antaa myös rahallisessa muodossa esimerkiksi Unicefin tai kotimaan lapsiperheille Punaisen ristin Hyvä Joulumieli -keräyksellä, jolla vähävaraiset tai vaikeassa elämäntilanteessa olevat lapsiperheet voivat hankkia ruokatarvikkeita joulujuhlaansa.
Nuorkauppakamarin Joulupuu -keräykseen voi lahjoittaa paketteja lapsille ja lahjat toimitetaan saajilleen luotettavien paikallisten kumppaneiden kautta. Keräyspaikkoja on eri puolella Suomea. Eikä kannata myöskään unohtaa vanhuksia. Ole joulupukkina seniorille -kampanjalla voit ilahduttaa jouluisella kukkatervehdyksellä vanhusta jättämällä hänelle joulutervehdyksen. Joulukukalla teet vanhuksen varmasti iloiseksi.
Hyvän tahdon joulumieltä kaikille!
♡ Mari
Kommentit
Lähetä kommentti
Otan ilomielin vastaan kommentteja, kysymyksiä ja ajatuksia.