15.11.2017

Onko sinua huijattu?

Infoähkyä, sähköpostitulvaa, somea, päivälehteä, viikkolehteä, uutisia sieltä ja täältä. Äääk, välillä tuntuu, että infoa tulee ihan liikaa joka tuutista. Hakkerit ja tietojenkalastelijat saattavat iskeä, kun oma huomiokyky heikkenee. Luin juuri, että sähköpostiosoite on yksi vaarallisimmista, jolla pääsee käsiksi tietoihisi, ja kaikkihan me jaamme omaa sähköpostiosoitetta huoletta muille. Salasanat saadaan helposti käyttöön, kun sähköposti on tiedossa. Pyydetään vain sähköpostiin uusi salasana ja siinä se on.


Kaikki tieto minusta ja sinusta on kaikkien käytössä, ei koskaan tiedä, mihin meidän tietojamme käytetään. Evästeitä on joka nettisivulla, jotka tallentavat liikkeemme netissä. Kuinka monta salasanaa sinulla on, vai kirjaudutko aina järjestelmiin samalla salasanalla? Jokaisen kannattaa miettiä, miten suojautua netissä, miten torjua evästeet ja miten salaa henkilökohtaista tietoa sisältävät viestit.

Valeuutinen vai totta, mistä erottaa valeuutisen uutistulvassa ja somemaailmassa, jotka on naamioitu oikeiden uutisten näköisiksi. Tekstit ja postaukset leviävät somessa hetkessä eri puolille maailmaa. Kriittinen suhtautuminen ja ajattelu uutisiin on varmasti paikallaan ja hälytyskellojen pitäisi alkaa kilkattamaan, jos uutisen todenperäisyys alkaa vähääkään epäilyttää. Silloin kannattaa selvittää uutisen taustat, jos se on mahdollista. Kuvahuijaukset ja photoshoppaukset ovat jo arkipäivää, kasvot silottuvat ja ihmisten päät vaihtuvat, kuten taannoin saimme lukea koulukuvauksessa lapsen pään vaihtumisesta toiseen.


Vanhukset ovat helppo huijauskohde kenelle tahansa. He eivät ole perehtyneet nettimaailmaan ja luottavat nuorempiin. Pankkitilin turvanumeroita annetaan puolitutuille, kun he eivät oikein ymmärrä, mitä siitä voi seurata. Puhelimessa saatetaan myydä vanhukselle kalliita laitteita ja vakuutella niiden olevan tärkeitä hänelle ja myyntiä jatketaan niin kauan, kunnes vanhus suostuu ostamaan tuotteen. Vanhuksille kaupataan myös tavaroita, joita hän ei oikeasti edes tarvitse. Totuus tuotteen todellisesta hinnasta saattaa selvitä vasta aikojen kuluttua, kun osamaksut eivät tahdo loppua.


Sähköpostiin tulvii erilaisia arpajaisvoittoja ja tilinavauksia ja aika ajoin tulee myös avunpyyntöjä ulkomailta erilaisilla tarinoilla. Onhan näitä esimerkkejä vaikka kuinka paljon. Ehkä ainoa järkevä ohje on, että jos tarjous tuntuu liian hyvälle, älä tartu siihen. Suurin pelon aihe on ehkä se, että omaa identiteetti varastetaan ja sitä käytetään väärin. Melko huolettomasti annamme sähköpostiosoitteemme tai muita henkilötietoja ilman, että kyseenalaistamme tiedon kysyjää.

Viestintaviraston mukaan "Tyypillisesti käyttäjä houkutellaan sähköpostiviestillä siirtymään internetsivustolle, jossa pyydetään tietoja käyttäjästä. Sähköpostiviestit ovat usein naamioitu näyttämään esimerkiksi rahoituslaitoksen asiakaspalveluviesteiltä, vaikka todellisuudessa nämä sivustot saattavat olla huijaussivustoja, jonne syötetyt tiedot päätyvät rikollisten käsiin." Mitä siis pitää tehdä saadessaan tällaisen viestin? Viestintäviraston muistuttaa:


  • "Rahoituslaitokset eivät koskaan ota asiakkaisiin yhteyttä sähköpostitse kysyäkseen verkkopankkitunnuksia, luottokorttinumeroita tai muuta luottamuksellista tietoa.
  • Älä luota sähköpostissa olevan lähettäjätietokentän (FROM-kentän) sisältöön. Kenttä voidaan helposti väärentää vaikkapa muotoon asiakaspalvelu@omapankkisi.fi.
  • Älä luota, että HTML-sähköpostissa tai internetsivustolla olevat linkit johtavat sinne, mitä linkeissä lukee."

Olin kerran tilaisuudessa, jossa osoitettiin, kuinka helppoa on selvittää Facebook tilin kautta henkilön taustoja: perhetiedot, sukulaissuhteet, lapsen koulu, oma ja miehen työpaikka, harrastukset ym. selvisivät hyvin helposti. Jos joku haluaa aiheuttaa harmia, niin se onnistuu melko helposti. Pelottavaa!

♡ Mari  


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti