30.8.2017

Vaali elämän jälkiä sinussa


Ennusteen mukaan nyt syntyvistä tyttölapsista joka toinen elää jo satavuotiaaksi. Tällä hetkellä naisten eliniänodote on Suomessa 84 vuotta, kun se 1900-luvun alussa oli noin 50 vuotta. Melkoista nousua - vai mitä?  Ehdimme siis kokea monenlaisia asioita elämämme aikana. Jättää osan elämänkokemuksistamme taakse ja kantaa sisällämme ne kaikki ihanimmat muistot ja kokemukset. Kuoriudumme vuosien mittaan kuin sipuli ja jäljelle jää mehevä sisus. 100 vuotta - se on pitkä aika, pitkä historia kuten suomineidolla. Toivottavasti se on monelle naiselle tervettä ja elinvoimaista aikaa, täynnä elämyksiä ja onnea. Olen päättänyt elää 100 vuotiaaksi ja siksi haluan pitää omasta hyvinvoinnistani hyvää huolta.



Ravinnon parantuminen ja ruokavalikoiman monipuolistuminen vaikuttaa myönteisesti elinikäämme. Nykyinen trendi puhtaan ja ravinteikkaan ruuan puolesta on tietysti hyvä juttu ja pitkään ikään vaikuttavien telomeerien suojeleminen liikunnan avulla ja stressitön elämäntapa tuo lisävuosia nykytiedon mukaan.

Ihmiset istuvat aivan liian pitkiä aikoja, niin töissä kuin vapaa-ajalla. Iän karttuessa ihmisten liikkuminen vähenee, vaikka erityisesti silloin liikkumista tulisi lisätä ja kiinnittää siihen enemmän huomiota, jotta vanhetessa liikuntakyky säilyy hyvänä. Aktiivinen seniori pysyy paremmassa kunnossa, kuin sohvan nurkkaan lamautunut. Tätä pohdin jo aikaisemmin täällä

Runsas istuminen lyhentää elinikää. Istuminen on yhteydessä sydän- ja verisuonisairauksiin sekä kakkostyypin diabeteksen riskiin. Tunnustan, että minunkin on välillä todella vaikea nousta pehmeältä sohvalta ylös, mutta silloin on vain pakotettava itsensä liikkeelle. Mielestäni elämä on balanssissa silloin, kun syö hyvää, puhdasta ruokaa ja herkuttelee välillä hyvällä omallatunnolla, liikkuu ja ulkoilee riittävästi sekä suo riittävän pitkät yöunet itselleen.


Kolme- tai nelikymppinen kokee ikäkriisiä ja miettii, mitä on elämässään saanut aikaan, onko oikealla tiellä ja mitä haluaisi vielä saavuttaa elämässään. Tänä syksynä monessa blogissa on pohdittu ikääntymistä. Se on ymmärrettävää ja niin olen minäkin tehnyt. Tosiasiassa tuossa iässä ollaan vasta hädin tuskin elämän puolessa välissä ja aikaa on vielä vaikka mihin. Meidän täytyy luottaa, että elämä kantaa oikeaan suuntaan. Tärkeää on sen sijaan pitää itsestä hyvää huolta. Ruuhkavuosissa unohdamme itsemme, ajattelemme enemmän lastemme ja muiden hyvinvointia ja teemme asioita vain siksi, koska kuvittelemme, että niin täytyy tehdä. Emme osaa pysähtyä ja kysyä itseltämme: mitä minä haluan?

Iän mukanaan tuoma seesteisyys ja varmuus on asia, jonka olisin toivonut omaavani jo kolmekymppisenä - tämä sisäinen viisaus, mutta nuoruusvuosien ulkokuori. Iän mukana mustavalkoisuus on loiventunut ja uskallan olla enemmän oma itseni kaikkine rosoineni.

Vaali säröjä

rosoja,

elämän jälkiä sinussa.
 
Siinä - keittiön liitutaululla - se on lukenut jo monta kuukautta, enkä malta pyyhkiä sitä pois. Muistaakseni poimin sen Hidasta Elämää -sivustolta. Yleensä mietelauseet vaihtuvat tiheästi, mutta tässä on jotain, mikä puhuttelee minua erityisesti. Vastoinkäymisistä, epäonnistumisista, monista itkuista ja onnen hetkistä on tullut se ihminen, mikä tänä päivänä olen. Elämän varrella kohdatut vaikeudet ovat jääneet taka-alalle. Nyt tämä hetki on tärkeä - elämän jälkineen.


 
Elän haaveillen ja unelmoiden. Haaveilen jatkuvasti jostain asiasta, isosta tai pienestä. Tein sopimuksen itseni kanssa vuosikymmeniä sitten, että minulla on lupa haaveilla, vaikka kuulin ihmisten torjuvan ajatukseni haaveista höpöhöpö juttuina. Minulla on oltava päämäärä, mitä kohti kuljen. Harvoin ajattelen, etten pystyisi toteuttamaan unelmaani, mutta sitä useammin teen suunnitelmaa, miten saavutan unelmani - etsin vaihtoehtoja unelman toteuttamiseksi, kuunes löydän oikean tien. Näin moni mahdottomalta vaikuttanut unelma on elämässäni toteutunut yksi kerrallaan. Päästä siis sinäkin mielesi valloilleen, älä aseta itsellesi rajoja tai esteitä, joita ei todellisuudessa ole edes olemassa.

 
Vuosituhannen vaihteessa tein maailmanympärimatkan ja se jätti jäljen minuun, haaveilin pääseväni joskus uudelleen turkoosien vesien rannoille. Haave alkoi kutkuttamaan enemmän pyöreiden synttäreiden lähestyessä. Pitkään matka tuntui mahdottomalle toteuttaa, se kiikasti monesta eri asiasta. En luopunut unelmastani ja vajaa kuukausi ennen juhlapäivää matkaliput oli ostettu pitkälle lentomatkalle ja heräsin synttäriaamuuni Mauritiuksen paratiisisaarelta. Se oli onnellinen hetki ja se tunne on kirjattu facebookiin juhlapäivänäni näin:
 
Kannattaa unelmoida, koska ne voivat toteutua.
Namaste.

♡  Mari


29.8.2017

Mikä meloni?


Kaupan hedelmätiskillä oli oudon näköinen meloni, joka herätti heti mielenkiintoni. Mikä meloni tämä on ja miten sitä käytetään? Piel de Sapo -meloni suositellaan jäähdytettävän jääkaapissa. Etiketissä oli maininta: "Mehukas ja makean täyteläisen aromikas maku", joten meloni pääsi ostoskoriin.




Meloni on yksi kesän suosikki raaka-aineeni. Ne tuovat kevyttä lisää ruokaan ja salaattiin ja niistä syntyy helposti virkistävä smoothie tai juoma. Lapsille meloni maistuu parhaiten sellaisenaan.

Meloneita on nykyisin monenlaisia, vesimeloneita ja sokerimeloneita. Vesimelonin tuntevat kaikki - se sisältää jopa 94% vettä. Sokerimeloneista tutuin on ehkä hunajameloni ja Cantaloupe, hieman oudompia ovat Galia ja Okashi sekä tämä Piel de Sapo.




Piel de sapo -melonin hedelmäliha on  hyvin vaaleaa, ja se sopii vaikka grillatun kanan tai lihan kanssa tai alkupaloissa. Minä kaipasin jotain kevyttä syötävää ja tein melonista kevyen salaatin. Olin joku aika sitten ostanut pallokauhan (onkohan tämä oikea nimi?) ja halusin kokeilla työkalua melonin kovertamiseen. Hyvinhän se onnistui, koska melonin hedelmäliha on sopivan pehmeää. Kaikista palloista en onnistunut saamaan ihan pyöreitä ja hävikkiä olisi tullut liikaa. Pyöreät pikku tomaatit ja pienet mozzarellat täydensivät palloteemaa.



Hieman viikunabalsamicokastiketta salaatin päälle ja kiva lisäke lihalle tai kanalle on valmis. Salaatti maistuu myös sellaisenaan.

Onko Piel de sapo sinulle tuttu ja miten käytät melonia?
 
♡  Mari


27.8.2017

Neulotut sohvatyynyt


Neuloin kaksi sohvatyynyn päällistä paksuilla bambupuikoilla. Toisen Drops Polaris Uni Colour 100 % villalangasta ja toisen neuloin puuvillatrikoosta. Molemmat materiaalit ovat lähes saman paksuisia, vaikkakin hyvin erilaisia. Puikkoina käytin molemmissa no 8 bambupuikkoja. Neulos on aina oikeaa. Tyynyn neulospuolen mitat 45x45cm. Villalangalla neulotusta tyynystä tuli pehmeä ja ihanan kevyt ja trikoosta vastaavasti painavampi ja napakampi.

Olen virkannut puuvillatrikoosta erikokoisia säilytyskoreja, joihin ohjeen löydät täältä. Neuloin puikoilla nyt ensimmäistä kertaa trikoota. Paksuilla puikoilla se onnistui melko hyvin, tosin onhan se aika raskasta hieman kankeasta materiaalista johtuen, samoin kuin virkkaaminenkin.


Tyynyn toinen puoli on 100 % pellavakangasta. Ompelin neulotun puolen pellavakankaaseen hieman neulosta venyttäen. Materiaali oli hieman paksu ja neulos epätasaista, mutta yllättävän hyvin ompelukone toimi, ainoastaan yksi neula vääntyi ompelussa. Leikkasin pellavakankaasta 50x50 cm kokoisen kappaleen sekä noin 18 cm läpän tyynyn yläosaan, johon tuli kiinnitys. Tästä sisätyynyn sai pujotettua päällisen sisälle näppärästi.  Sisätyynyinä on Jyskin 50x50 cm untuvatyynyt.



Yläkuvien tyyny on villalangasta neulottu. Tyynyyn meni
kaksi kerää eli 200 grammaa lankaa ja aloitussilmukoita oli 30.
 
 
Oikeanpuoleinen tyyny on neulottu puuvillatrikoosta ja aloitussilmukoita oli 34. Ostin kilon rullan neuletrikoota ja tähän tyynyyn meni vajaa puolet kerästä. Puikot 8, tosin olisivat voineet olla hieman paksummatkin. Halusin tyynyistä kuitenkin napakat, ettei sisätyyny näy neuleen läpi. Voit neuloa päälliset myös isommilla puikoilla, tarkista silloin ettei sisätyyny näy läpi tai tee neuleen puolelle vuori.



Tein villatyynyyn napinläven ja löysin siihen kivan puunapin, jossa lukee Had you in my ♡  when I made this. Puuvillatrikootyynyyn omperin trikoosta lenksun ja sarvinapin.
 
Mitäs mieltä olet näistä DIY-projekteistani?

♡  Mari

26.8.2017

Elinvoimaa elämään Ruohonjuuresta

 
Ruohonjuuren toiminnassa punaisena tai pitäisikö sanoa vihreänä lankana on kestävän kehityksen periaatteet, joilla turvataan tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet, niin että he voivat tehdä samoja asioita kuin me tänään, nauttia puhtaasta luonnosta ja ravinnosta.

Ruohonjuuri kauppojen kattava tuotevalikoima sisältää lisäaineettomia luomutuotteita, superfoodeja, luonnonkosmetiikkaa ja ekopesuaineita. Kaupoissa on mukava asioida, kun asiantuntevat myyjät auttavat aina ystävällisesti. Useimmiten asioin Iso Omenan Ruohonjuuressa ja kaupan valikoima on ainakin minulle riittävä. Hyllyistä löytyy aina se, mitä olen etsimässä, pesuaineista kauneudenhoitoon. Ruohonjuurella on myös hyvin toimiva verkkokauppa.

 

 
Ecover astianpesuaine käsitiskiin on ollut suosikkituotteeni pitkään. Herkkäihoiselle se on hellävarainen tiskari ja siinä on raikas, mieto tuoksu ja tietysti se on myös ekologinen. Pullo riittää tosi pitkään. Myös muut Ecoverin kasvipohjaiset pesuaineet ovat hyviä ja miedon tuoksuisia. Ne eivät sisällä fosfaattia, jota käytetään pyykinpesuaineissa vedenpehmentäjänä. Tosin sen käyttöä on ympäristösyistä vähennetty myös muista pesuaineista.


Pikimustaa hammastahnaa? Miten tällä saa valkoiset hampaat? Niin vain Ecodenta lupaa ja kaiken lisäksi luonnollisesti. Valkaiseva hammastahna sisältää Teavigoa ja mustaa aktiivihiiltä, joka poistaa kahvin ja teen värjäytymiä. Eikä siinä vielä kaikki, Ecodenta hammastahnan luvataan myös poistavan plakkia ja se hoitaa suuta, ikeniä ja hampaita. Tehokasta, eikö vaan? Katsotaan kuinka hohtavat hampaat minulla on kohta, kun pesen tällä hampaani seuraavan kuukauden ajan. Tämä on minulle uusi tuote ja varmuudeksi ostin myös jauhemaista hampaiden valkaisua, jotta saan teen tummentamat hampaat vaaleammiksi.

 
 
HURRAW! on huippu, huippu hyvä huulirasva. Kärsin kuivista huulista monta vuotta ja monet huulirasvat ärsyttivät huulia ja tekivät niistä entistä kuivemmat. Jos löysin rasvan, joka ei kutissut, niin se oli niin kevyttä, ettei siitä ollut juuri mitään hyötyä. Sen jälkeen, kun löysin Hurraw! luomulaatuiset huulirasvat, huuliongelmat ovat olleet poissa. Huulirasvat ovat antioksidanttisia ja sisältävät runsaasti kylmäpuristettuja luomu öljyjä ja kasvivahoja, jotka ravitsevat ja hoitavat tehokkaasti huulia. Ihanat tuoksut ja maut saadaan puhtaista eteerisistä öljyistä. Makuja on monia. Osassa huulirasvoja on hieman väriä, joten ne sopivat hyvin työpäivään, kun kaipaa vähän väriä huuliin. Nämä huulirasvat kulkevat aina mukana taskussa tai laukussa ja voin vilpittömästi suositella näitä kuiville ja rohtuneille huulille.

Ayurvedan on maailman vanhimpia lääketieteellisiä hoitomuotoja, josta haetaan hoitoa, hyvää oloa ja terveyttä. Ayurvedan mukaan on olemassa kolme doshaa: Vata (ilma), Pitta (tuli) sekä Kapha (maa). Doshat ovat periaatteita, jotka säätelevät koko kehon toimintaa ja ne ilmenevät mielen ja kehon tasapainona. Hurraw! huulirasvat sisältävät nämä kaikki kolme doshaa.

Kreikassa lähes jokaisen kaupan hyllyltä löytää oliiviöljyä ja oliiviöljysaippuaa.  Kreikkalaisnaiset pesevät oliiviöljysaippualla kasvot, hiukset ja jopa vaatteet. Toin edelliseltä Kreikan matkaltani miehelleni tuliaisiksi oliiviöljysaippuapaloja. Saippuat loppuivat ja hän toivoi samanlaista saippuaa, siis 100 % oliiviöljysaippuaa, mutta sellaista en löytänyt mistään. En heti hoksannut etsiä saippuaa Ruohonjuuresta, mutta käydessäni siellä ostoksilla löysin täysin biohajoavan oliiviöljysaippuan, joka sisältää ainoastaan oliiviöljyä, vettä ja mineraalisuolaa. Suola tekee myös iholle hyvää, joten tämä saippua lähti kokeiluun. Jään odottamaan kommentteja seuraavan saunapäivän jälkeen.


Näillä tuotteilla elinvoimaa elämääni.
 
♡  Mari

25.8.2017

Mustikka-mascarponepiirakka



Metsät ovat mustikoita pullollaan, joten herkuttele nyt tuoreista mustikoista tehdyllä piirakalla. Tänä vuonna mustikat ovat isoja ja mehukkaita. Tähän piirakkaan riittää noin puoli litraa mustikoita. Keräät ne nopeasti ja samalla voit nauttia metsän hiljaisuudesta ja halata vaikka puita. Valtakunnallista puunhalausviikkoa vietetään nimittäin tänä vuonna elokuun viimeisellä viikolla 21.–27.8.2017. Teemaviikolla kannustetaan ihmisiä halaamaan puita ja osoittamaan, että he arvostavat omaa lähiympäristöään.

Italialainen mascarponejuusto sopii myös suolaisiin piirakkatäytteisiin. Se on rakenteeltaan pehmeää ja maku sopii täydellisesti marjojen pariksi. Mascarpone valmistetaan juoksettamalla kerma lämmön ja sitruunahapon avulla, kun taas muut tuorejuustot valmistetaan hapattaen.

Mustikka-mascarponepiirakka
Pohja:
150 g voita
1 dl sokeria
1½ dl speltti kokojyväjauhoja
1½ dl kaurajauhoja
1 kananmuna
1 tl leivinjauhetta
2 tl kardemummaa

Vatkaa pehmeä voi ja sokeri vaaleaksi ja lisää kananmuna vaahtoon. Lisää sitten jauhot, mihin on sekoitettu leivinjauhe ja kardemumma. Vatkaa nopeasti kaikki aineet sekaisin. Painele taikina piirakkavuokaan tasaisesti pohjalle ja reunoille.

Voit korvata osan jauhoista mantelijauheella. Laitoin piirakkaani vajaan desin matelijauhoa ja muita jauhoja reilun desin. Mantelijauho pehmentää hieman taikinaa ja reunat saattavat hieman valua sisäänpäin, kuten huomaat kuvasta.

Täyte:
200 g mascarponejuustoa
½ dl sokeria
1 kananmuna
1 tl vaniljasokeria
mustikoita

Vatkaa mascarpone ja sokeri tasaiseksi, niin ettei siinä ole enää paakkuja ja lisää muna sekä vaniljasokeri. Levitä täyte piirakkapohjan päälle ja sen päälle mustikat.
Kypsennä 200-asteisessa uunissa noin puoli tuntia. Jos piirakka tummuu liikaa, levitä leivinpaperi piirakan päälle ja jatka paistamista. Anna piirakan jäähtyä! Tämä on vaikein vaihe, koska piirakka tuoksuu niin hyvälle ja on tosi vaikea olla maistamatta tätä herkullista piirakkaa heti.


Samalla ohjeella voit tehdä muistakin marjoista piirakan (herukka, karviainen, puolukka). Kirsikat ja luumut sopivat tähän myös hyvin.

Saat piirakan levitettyä vuokaan helposti, kun kastelet välillä lusikkaa kylmän veden alla. Piirakkavuokaa ei tarvitse voidella, jos käytät vuoan pohjalla leivinpaperia. Leikkaa ensin sopivan kokoinen pala paperia ja rutista se kädessa palloksi. Avaa ja muotoile piirakkavuoan pohjalle. Kun otat piirakan uunista, voit repiä ylimääräiset kulmat pois.

♡  Mari

23.8.2017

Kaunis koti Töölössä

 
Töölön asuinalueen arvostus ei liene turhaa. Siellä kävellessä pitkin puistokäytäviä voi nähdä ja kokea paljon kaunista. Töölönlahden ympäri kiertävällä kävelyreitillä vanhat rakennukset vetävät puoleensa ainakin minun katseen. Kiva on myös poiketa kahville viihtyisiin kahviloihin tai istahtaa hetkeksi jäätelölle seuraamaan maailman menoa lahden reunamilla. 

Vaikka Töölö mielletään vanhojen leskirouvien asuinalueeksi, on alue paljon monipuolisempi väestörakenteeltaan. Keskustan läheisyys ja palveluiden monipuolisuus tukevat asumismukavuutta Töölössä. Kaikki on lähellä. En jaksa myöskään olla ihastelematta vanhojen kerrostalojen sisäpihoja, ne ovat kodikkaita ja kukkaloistoissaan vailla vertaa. Välillä niihin on tosin vaikea päästä kurkkimaan.




Vierailin töölöläisessa nuorenparin aurinkoisessa kodissa. Vanha, hieman hämyinen rappukäytävä kaikuu nostalgisesti sisälle mennessä. Kun avaan oven, niin en voi muuta kuin haukkoa henkeä ihastuksesta. Vaikka koti on pieni, niin sen tilankäyttö on mietitty hyvin tarkasti ja vähäiset neliöt on otettu niin tehokkaaseen käyttöön, että asunto vaikuttaa paljon neliöitään suuremmalle. Valo tulvii ikkunoista sisään ja korostaa vanhan asunnon arkkitehtuuria. Valkoiset puulattiat eivät narise, mutta huokuvat vanhan ajan patinaa. Ensimmäisellä vierailulla ihmettelin suuresti, kun asukkaat kertoivat, että sisäpihan yrttiviljelmät ovat kaikkien asukkaiden käytössä. Sieltä voi käydä napsimassa persiljaa ja basilikaa omaan tarpeeseen. Wau!

Huoneisto on kalustettu kauniisti. Värimaailma on seesteinen ja kaikki tavarat sopivat kauniisti yhteen. Makuuhuone on vaalea ja katse kiinnittyy peräseinän upeaan tauluun. Leveällä ikkunalaudalla tuoreet kukat luovat kodikkuutta ja asunnon tunnelmassa aistii tasapainoa ja rauhaa. Tähän kotiin on varmasti kiva tulla työpäivän jälkeen.


Vaalean keittiön toimivuus näyttää onnistuneelta, kun kaikille tavaroille on oma paikkansa. Kahvimylly jauhaa meille ihanalta tuoksuvat kahvit. Olohuoneessa katseen vangitsee käytössä olleet vanhat esineet, jotka ovat kulkeutuneet miehen suvussa tähän kotiin: vanhat portaat ja perunakapat ovat löytäneet asunnossa uuden sijan.



Työtilan kirjoituspöytä henkii arvokkuutta, mutta on käytännöllinen kahden aikuisen kiireisessä arjessa, jolloin joskus töitä joudutaan tekemään kotonakin. Jos työt eivät maistu, niin voi käännähtää ympäri ja asettaa sormet valkoisen sähköpianon koskettimille. Koti ei välttämättä vaadi neliöitä ympärilleen, vaan kekseliäisyyttä ja silmää kauniille esineille, uuden ja vanhan yhteensovittamista. Sitähän tämä elämäkin loppujen lopuksi on.
 

♡  Mari



21.8.2017

Pientä kivaa kotiin

Käykö sinulle koskaan näin? Kävin Clas Ohlsonilla etsimässä pehmustettuja, isoja pakkauskuoria lähettääkseni paketin Ruotsiin. En löytänyt etsimääni, mutta matkaan tarttui jotain ihan muuta. En ollut vähään aikaan käynyt Clasulla ja sinne oli tullut kaikkea kiva ja "tarpeellista".

Olen heikkona leikkuulautoihin ja etenkin puisiin ja olen kantanut oliivipuisia ja tiikkisiä lautoja ulkomailta. Tämä kiva kahvallinen leikkuulauta oli niin kivan mallinen, että se oli pakko saada keittiöön, samoin pyöreät vesihyasintti pöytätabletit. Niille keksin jo vaikka kuinka monta käyttöä muutamassa minuutissa ja niitä onkin tullut käytettyä jo monta kertaa, niin kattauksessa kuin pannujen alusena.



Löysin pöytien puhdistukseen ihanat Waffle-Weave Dish Cloth -tiskiliinat. Liina on mikrokuitua ja tuoteselosteessa luvataan keittiöön kiiltävät pinnat ilman vesiraitoja. Tahrat ja rasva lähtevät liinoilla tehokkaasti. Lupaus pitää paikkaansa ja olen tyytyväinen niiden imukykyyn sekä laatuun. Ovathan nämä tosi nätit tiskirätit - eikö vaan? Kun liina likaantuu, niin sen voi pestä pesukoneessa. Meidän keittiössä on mustat kivitasot, joista pidän kovasti, mutta jotta ne ovat kauniit ja siistit, ne vaativat jatkuvaa pyyhkimistä. Kaikki tahrat ja murut näkyvät tasoilla.

Erityisesti ilahduin tuotteen Joutsenmerkistä. Ympäristömerkistä, jonka tavoitteena on edistää kestävää kehitystä. Tuotteen on oltava ympäristöystävällinen koko elinkaarensa ajan. Tiesitkö, että Joutsenmerkin kriteereitä tiukennetaan 3-5 vuoden välein ja luvan saaneet joutuvat hakemaan merkkiä uudestaan aina kriteerien tiukentuessa. Mielestäni tämä on hyvä asia.


Kun teimme lomalla puutarhatöitä, niin kynsien alle ja kynsinauhoihin kertyi väkisin multaa ja likaa, jota oli vaikea saada kuivuneista kynsinauhoista ja sormenpäistä irti. Nyt sekin ongelma on hoidettu, kun kylpyhuoneessa on vanha kunnon kynsiharja. Tätä luonnon harjaksista tehtyä Rento kynsiharjaa kehtaa pitää jopa näkyvillä, onhan se niin kivan näköinen.
 

Sitten vielä sokerina pohjalla - uusi aurinkokennolyhty. Kun illat pimenevät, toivon että lyhdystä riittää hieman valoa puutarhaan. Lyhdyt ovat myös yksi heikkouksistani, niitä on kerääntynyt niin sisälle kuin ulos, mutta pimeänä vuodenaikana ne tuovat lämpöä ja valoa ja ovat meillä ahkerassa käytössä koko syksyn ja talven.




Toivotan lämpöä ja valoa sinun tulevaan viikkoosi.
 
♡  Mari

20.8.2017

Mummin tiikerikakku


Tiikerikakku on ollut puheenaiheena tavalla tai toisella viime viikkoina. Kaivoin vanhan keittokirjani esiin ja leivoin lauantai-illan kunniaksi tiikerikakun, joka "tunnetaan myös nimellä marmorikakku", tämä on suora lainaus keittokirjan alkutekstistä.




Kun katsoin keittokirjani kellastuneita sivuja, niin hymyillen totesin, että tiikerikakkua on leivottu useita kertoja vuosien varrella. Pienet kädet taisivat olla mukana leivontapuuhissa, sekoittamassa taikinaa ja lisäämässä jauhoja. Kodin herkkuleivonnaiset -kirjasta (alkuperäisteos: Sju sorters kakor, 1985) erottaa selvästi, mitkä ohjeet ovat olleet lasten suosikkeja. Kirjaa selatessa totesin kookospalojen olleen vieläkin suositumpia (kirjan aukeama oli täynnä suklaa- ja rasvatahroja), tosin meillä kookoshiutaleet kakun pinnalla vaihdettiin usein värikkäisiin nonparelleihin, kun lapset leipoivat niitä koulun jälkeen koko kaveriporukalle makean nälkään.

Kirjan alussa esitellään taikinan alustamisen apuvälineitä: yleiskone, sähkövatkain ja monitoimikone. Tänä päivänä nämä ovat itsestäänselvyys, mutta muistan äitini sekoittaneen kakut aina puukauhalla. Kakun paistamista ohjeistetaan kirjassa näin: "Hyvään paistamistulokseen vaaditaan hyvä uuni, jossa on luotettava tarmostaatti. Termostaatilla voidaan valita oikea lämpötila. Muutaman asteen virhe ei vaikuta paistamiseen."

Löytyipä keittokirjan välistä vielä vanhalla manuaalisella kirjoituskoneella kirjoitettu ohje perunajauhokakusta. Ihania muistoja vuosien varrelta. Taidanpa laittaa kirjan takaisin reseptilaatikkooni odottamaan uusia muistelointeja. Laitoin vielä nostalgisen lasilautasen kakun alle, sillä se sopi hyvin juuri tähän hetkeen.

Tiikerikakku (Kodin herkkuleivonnaiset)
200 g voita tai margariinia
2 ½ dl sokeria (laitoin vain vajaat 2 dl)
3 munaa
4 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 dl kermaa tai maitoa
makuaineet:
2 rkl kaakaota
1 rkl vanilliinisokeria
tai ½-1 sitruunan tai appelsiinin raastettu kuori

Voitele ja jauhota vuoka (n. 1 ½ l). Vaahdota rasva ja sokeri. Lisää munat yksi kerrallaan koko ajan sekoittaen. Lisää jauhot, joihin on sekoitettu leivinjauhe ja liemi (laitan itse kakkuun jauhot ensin ja liemen erikseen).

Ota toiseen kulhoon 1/3 taikinasta ja sekoita siihen kaakao. Mausta loput taikinasta vanilliinisokerilla tai appelsiinin tai sitruunan kuorella.

Laita puolet vaaleasta taikinasta vuokaan. Sen jälkeen tumma taikina ja päällimmäiseksi loput vaaleasta taikinasta. Vedä haarukalla taikinaan niin, että valmis kakku saa marmorisen kuvioinnin. Paista uunin alimmalla tasolla, 175 asteen lämmössä, n. 1 tunti.



Goodio Cafén lahjakortti on arvottu ja voittajalle lähti sähköpostia.

 ♡  Mari